Rajut käänteet jatkuvat
Vapautuspäivänä julkistetut, selvästi odotettua suuremmat tullit ehtivät juuri tulla voimaan, kun Trump yhtäkkiä ilmoittikin lykkäävänsä niiden toimeenpanoa 90 päivällä. Kiinaa vastaan tulleja kuitenkin korotettiin entisestään Kiinan vastattua edellisiin tulleihin vastatoimilla. Sijoitusmarkkinoiden käänteet ovat olleet todella rajuja, ja merkkejä huolestuttavammastakin kehityksestä oli jo havaittavissa.
Mitkä ovat kauppasodan tuoreimmat käänteet?
Trumpin hallinto ilmoitti viikko sitten selvästi odotettua suuremmista tulleista kaikelle Yhdysvaltoihin suuntautuvalle tuonnille. Tullit olivat jatkoa jo aiemmin ilmoitetuille alumiini-, teräs- ja autotulleille sekä Kiinaa, Kanadaa ja Meksikoa kohtaan suunnatuille tulleille. Tullit astuivat voimaan 9.4. vuorokauden vaihtuessa. Tulleja suunnattiin erityisesti sellaisia maita kohtaan, joiden Trump ajattelee hyväksikäyttävän Yhdysvaltoja. Hyväksikäytön mittarina toimii kauppatase. Monet Aasian maat ja EU saivat osakseen perustulleja korkeamman tason. Kiinaa läimäytettiin vielä tätäkin selvästi kovemmilla rangaistuksilla.
Suurin osa maista on hakenut neuvotteluyhteyttä Trumpin hallinnon kanssa, jotta päästäisiin maltillisempaan lopputulokseen. Vastatoimia on tehnyt oikeastaan vain Kiina, jota Trump päätti rangaista vieläkin korkeammilla tulleilla. Kiina ilmoitti taistelevansa loppuun saakka, mikä on johtanut nokittelun jatkumiseen. Nyt tullit kaikelle tuonnille Kiinasta ovat nousseet jo 125 prosenttiin. Tilanne vaikuttaa vaikeasti ratkaistavalta, ja molemmat maat kärsivät tulleista erittäin paljon.
Muiden tullien osalta nähtiin kuitenkin jo 10.4. – tullien oltua voimassa vuorokauden – hyvin erikoinen näytelmä. Torstaina USA:n osakemarkkinoiden juuri avauduttua Trump lähetti viestin sosiaalisessa mediassa: ”Nyt on hyvä hetki ostaa. DJT”. Pari tuntia tämän jälkeen ilmoitettiin, että tulleja lykätään 90 päivällä neuvottelujen mahdollistamiseksi. Tämä yllätti markkinat täysin, pois lukien ehkä ne, jotka olivat tulkinneet oikein Trumpin aiemman kehotuksen ostaa. Osakemarkkinat kääntyivät hurjaan nousuun sijoittajien kattaessa alipainojaan.
On epäselvää, mikä aiheutti tällaisen käänteen tullipolitiikassa. Säikähtikö hallinto markkinoiden levottomuutta ja nopeaa heikkenemistä? Onnistuivatko taloudelliset tukijat ja yritysjohtajat puhumaan järkeä? Vai oliko tarkoitus alun perinkin ajaa markkinat kaaokseen ja mahdollistaa ostot hyvin halvalta tasolta? Tapahtumaketju näyttää pahalta, mutta ainoa varma lienee, että pysyvää vahinkoa on jo aiheutettu ja että tapahtumat tuskin jäävät tähän.
Miten tullisekoilu on vaikuttanut talouteen ja markkinoihin?
Talousnäkymien osalta kehitys on mennyt selvästi heikompaan suuntaan Yhdysvaltojen aloitettua kauppasodan kaikkia maailman maita vastaan. Siitä kärsivät lopulta kaikki, mutta ennen kaikkea Yhdysvallat itse. Jos tullien lykkääminen ennakoi sitä, että tullit eivät lopulta tulekaan voimaan, on negatiivinen vaikutus selvästi viikko siiten odotettua pienempi. Epävarmuuden kasvu on itsessään negatiivinen tekijä kasvun näkökulmasta, mutta taantuma olisi kuitenkin vältettävissä. Jos tulleissa palataan aiemmin ilmoitettuun, ei stagflatorinen kehityskulku ole poissuljettua. Globaalilla tasolla kasvu heikkenisi myös, mutta vastatoimien suuruus vaikuttaisi muiden maiden kehitykseen.
Sijoitusmarkkinoiden kannalta tilanne on ollut etenemässä huolestuttavaan suuntaan. Osakemarkkinoilla nähdyt laskut ovat olleet suuria, mutta eivät mitenkään poikkeuksellisia. Arvostustasot ovat laskeneet merkittävästi, mutta samalla on muistettava, että tulosennusteita ei vielä ole juurikaan liikutettu. Viimeisen viikon aikana osakemarkkinoita suuremmaksi huolenaiheeksi on noussut USA:n valtionlainamarkkina. Pitkän pään koroissa on nähty reipasta nousua, kun normaalioloissa kasvunäkymien heikentyessä korkojen olisi pitänyt laskea. Tilanne on indikoinut, että kaikki sijoittajat eivät enää mielellään pidä salkuissa maailman turvallisimpana pidettyä omaisuusluokkaa. Valtionlainojen korot ovat myös erkaantuneet voimakkaasti vastaavista swap-koroista, mikä vahvistaa viestiä.
Korkomarkkinat ovat yleensä parempia hinnoittelemaan eskaloituvia ongelmia, mutta tähän saakka ne eivät ole hinnoitelleet mitään sellaista, mitä osakkeissa ei olisi nähty. Mikäli valtionlainakehitys jatkaa heikkenemistään, tilanne voi levitä myös muihin omaisuuslajeihin. Tullien peruminen näyttää kuitenkin rauhoittaneen markkinat ainakin toistaiseksi.
Mitä sijoitusmarkkinoilla pidetään nyt erityisen tarkasti silmällä?
Yleisen kehityksen ohessa tärkeää on saada jokin käsitys siitä, mihin yritysten todellisuus on ajautunut. Viestinä kuuluu, että investointien osalta paljon hankkeita on jäädytetty toistaiseksi, ja heräämisen merkkejä osoittanut yrityskauppa-aktiviteetti näyttää epävarmalta. Yrityksillä ei luonnollisestikaan ole ison kuvan osalta sen enempää näkyvyyttä tulevaisuuteen kuin muillakaan, mutta niillä tulisi olla käsitys siitä, millaisessa haarukassa tulosepävarmuuden osalta liikutaan. Tuloskauden alku on käsillä näinä päivinä, ja sijoittajat odottavat suurella mielenkiinnolla, mikä yrityksiltä tuleva viesti on niin yleiseen epävarmuuteen liittyen, kuin toimitusketjujen toiminnan osalta.
Sijoitusmarkkinoiden riskitunnelman suhteen korkomarkkinoiden jatkokehitys on hyvin tärkeää. Jos tilanne pysyy rauhallisena ja hinnoittelu koroissa tapahtuu loogisesti, on syytä uskoa, ettei muillakaan markkinoilla liikahdeta entistä levottomampaan suuntaan. Viesti tullien lykkäyksestä on todella kaivattu hengähdystauko sijoitusmarkkinoiden näkökulmasta, mutta toki tiedossa on, että kyseessä on lykkäys, ja etteivät tulevat mahdolliset lisäeskalaatiot ole poissuljettuja.
Miten olemme reagoineet allokaatiossa?
Sijoitusnäkemyksemme osalta olemme reagoineet etupainotteisesti laskemalla osakepainon ylipainosta neutraaliin painoon tammikuun loppupuolella. Perusteena oli kasvava epävarmuus Trumpin hallinnon astuessa valtaan. Tämän lisäksi olemme laskeneet yhdysvaltalaisten osakkeiden painotuksen neutraaliin samoin kuin olemme laskeneet Aasiaan painottuvat kehittyvät osakemarkkinat alipainoon. Lisäksi Japani on ollut alipainossa jo jonkin aikaa. Osakkeiden sisällä olemme ylipainossa suhteellisissa voittajissa eli Suomessa ja Euroopassa. Korkosijoituksissa olemme voimakkaassa alipainossa Euroalueen valtionlainoissa, joissa liikkeet ovat olleet varsin rajuja. Ylipainot ovat eurooppalaisissa yrityslainoissa sekä kehittyvien talouksien lainamarkkinoilla, joissa molemmissa fundamentit ovat hyvässä kunnossa, eikä voimakkaasti lisääntyviä maksuhäiriöitä ole näköpiirissä.
Osakepainon laskemisesta alipainoon on keskusteltu useampaan otteeseen alkuvuoden aikana. Olemme kuitenkin päätyneet pitämään neutraalipainon, mikä johtuu siitä, että politiikka on vahvasti tempoilevaa ja riskejä on molempiin suuntiin. Tulliriskit realisoituivat viikko sitten ikävällä tavalla, mutta markkinaliike tullien lykkäämiseen osoitti, että suuria aktiivinäkemyksiä ja voimakkaita toimia on järkevä välttää. Liikkeet ovat molempiin suuntiin todella väkivaltaisia, ja tähän asti nähdyt toimet eivät ole olleet tavanomaiseen logiikkaan sopivia. Yllätyksiä nähtäneen jatkossakin, ja siksi sijoittajien on hyvä pitää jäitä hatussa.
Markkinakatsauksen on kirjoittanut Aktian allokaatiojohtaja Patrik Moring.
Aktia Pankki Oyj (”Aktia”) on tuottanut tämän katsauksen sijoittajien käyttöön. Informaatio on koottu julkisista lähteistä, joita Aktia pitää luotettavina. Aktia ei kuitenkaan vastaa sisällön oikeellisuudesta tai täydellisyydestä. Tämä katsaus on tarkoitettu yhtenä monista apuvälineistä avustamaan sijoittajan päätöksentekoa, mutta sijoittajan tekemä sijoituspäätös on viime kädessä hänen omansa ja sen tulee perustua sijoittajan riittävinä pitämiin tietoihin ja tutkimuksiin. Sijoittajan tulee huomioida markkinoilla nopeasti tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutukset tämän katsauksen sisältöön. Aktia-konserniin kuuluvat yritykset, Aktian yhteistyökumppanit tai näiden yhtiöiden henkilökunta ei vastaa suorista tai epäsuorista tappioista tai vahingoista, jotka aiheutuvat tämän katsauksen tai sen osien käytöstä sijoitustoiminnassa. Katsauksen sisältämä informaatio on tarkoitettu sijoittajalle, jolle katsaus on esitetty, eikä sitä pidä antaa kenenkään toisen henkilön käyttöön. Tämän katsauksen kopioiminen tai lainaaminen kokonaisuudessaan tai osittain on kiellettyä ilman Aktian lupaa.
Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski. Asiakas vastaa itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää ja sijoitus voi aiheuttaa taloudellisia tappioita. Rahoituspalvelujen ja tuotteiden kulut voidaan periä asiakkaalta sijoitustoiminnan tuloksesta riippumatta. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitusvaihtoehtoihin. Aktia ei vastaa dokumentissa esitettyjen tuotto-olettamusten toteutumisesta. Esitettävät skenaariot ovat tulevan tuloksen arvio, joka perustuu aiempiin tietoihin siitä, miten tämän sijoituksen arvo vaihtelee, ja/tai nykyisiin markkinaolosuhteisiin, eivätkä ne ole täsmällinen indikaattori. Saatava tulos vaihtelee sen mukaan, millainen markkinoiden kehitys on ja miten kauan sijoitusta pidetään hallussa. Annetut tiedot eivät ole tae tulevasta tuotto tai arvonkehityksestä. Tämä katsaus ei perustu asiakkaan henkilökohtaisiin tietoihin eikä ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi. Katsaus ei ole tarkoitettu sijoitustutkimukseksi, eikä sitä ei välttämättä ole laadittu sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevien säännösten mukaisesti. Mahdollisesti esiteltyihin rahoitusvälineisiin ei sovelleta sijoitustutkimusta koskevia kaupankäyntirajoituksia. Asiakas voi joutua maksamaan muitakin kuin Aktian välityksellä suoritettavia veroja ja julkisia maksuja. Asiakkaan tulee olla tietoinen siitä, että sijoittamiseen ja sijoitusomaisuuteen liittyy veroseuraamuksia, joiden taloudellisia vaikutuksia ei välttämättä ole huomioitu tässä esityksessä. Tuleva tulos riippuu verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Asiakkaan pitää itse hankkia tarvittavat tiedot sijoitustensa ja niihin liittyvien päätösten veroseuraamuksista.