Siirtymäsäännösten käyttö ja raportti vakavaraisuudesta

Aktia Henkivakuutus Oy (jatkossa yhtiö) tuottaa asiakasystävällisiä henkivakuutusratkaisuja henkilöasiakkaille, yrittäjille ja yritysasiakkaille Suomessa. Tuotteita tarjotaan pääosin asiamiesten välityksellä. Yhtiön hoidossa on noin 81 000 henkilö- ja yritysasiakkaiden ottamaa vakuutusta.

Yhtiö on vakavarainen suomalainen yhtiö, jolla on pitkä ja vankka kokemus henkivakuuttamisesta Suomessa. Yhtiön palveluksessa on noin 72 henkilöä. Aktia Henkivakuutus Oy on Aktia Pankki Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö ja osa Aktia-konsernia.

Liiketoiminta kehittyi hyvin vuoden aikana. Maksutulo kasvoi merkittävästi ja nousi yhtiön historian korkeimmalle tasolle 209,9 miljoona euroa. Kasvu syntyi sekä riskivakuutuksista että sijoitussidonnaisista vakuutuksista. Myös yhtiön sijoitussidonnainen kanta oli ennätystasolla. Sijoitussidonnainen kanta kasvoi sekä hyvän maksutulon että suotuisten markkinaolosuhteiden ansiosta. Riskivakuutusten vahinkosuhde jatkoi laskua. Yhtiön sijoitukset tuottivat markkina-arvoon laskettuna 4,3 % (5,4 %). Kilpailutilanteen kiristymisen vuoksi yhtiön ansainnan odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla.

Vuoden aikana tehtiin 26,6 miljoonalla euron määrästä vakuutusteknisiä lisävarauksia FAS-tuloslaskennassa, jotka heikensivät yhtiön tuloksen 19,8 miljoonan euron tappioon (10,7 miljoonan euron voitto). Liikekustannussuhde kasvoi kohonneiden kustannusten vuoksi. Suurimmat tekijät olivat kasvaneet henkilöstö-, palkkio- ja IT-kustannukset. Palkkiotasot kasvoivat käsi kädessä myynnin kasvun kanssa. Henkilöstö- ja IT kustannukset nostavat väliaikaisesti yhtiön kustannustasoa perusjärjestelmäuudistuksen aikana.

Liiketoiminnan kehittäminen jatkui strategian mukaisesti. Sairaskuluvakuutuskannan irtisanominen eteni suunnitellusti ja saatettiin päätökseen vuonna 2024. Monikanavajakelustrategia kasvatti yhtiön riskivakuutusten maksutuloa ja sairauskuluvakuutusten päättyminen paransi vahinkosuhdetta odotusten mukaisesti.

Laajensimme loppuvuodesta yhteistyötä POP Pankin kanssa, joka mahdollistaa Aktia Henkivakuutus Oy:n sijoitusvakuutusten tarjoamisen POP Pankin asiakkaille, jossa yhdistyy Aktian varainhoidon näkemys ja vahva vastuullisuusosaaminen sijoitusvakuutuksen tarjoamiin etuihin.

Yhtiö eteni suunnitellusti perusjärjestelmien uudistamisen toteutuksessa ja ensimmäisen vaiheen määrittelytyöt saatiin valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Uusi järjestelmä korvaa yhtiön nykyiset vakuutustenhoitojärjestelmät. Toteutusvaihe kestää useita vuosia ja se on yhtiön historian suurin hanke. Vuoden aikana otettiin sisäiseen käyttöön uusi sovelluskokonaisuus, joka mahdollistaa entistä asiakasystävällisemmän ja tehokkaamman riskivakuutusten tarjoamisen. Myös asiakas- ja jakelijakokemuksen parantaminen säilyivät tekemisen keskiössä.

Aktia Henkivakuutus Oy on Aktia Pankki Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö. Aktia Henkivakuutus Oy:n toiminnasta vastaavat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja, jota tukee johtoryhmä.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja vaihtui 1.12.2024, jolloin puheenjohtajaksi siirtyi hallituksen jäsen Anssi Huhta. Edellinen puheenjohtaja Juha Hammarén jatkaa hallituksen jäsenenä. Muita hallituksen jäseniä ovat Karri Varis ja Pekka Hietala. Outi Henrikssonin jäsenyys hallituksessa päättyi 30.8.2024.

Toimitusjohtaja Riikka Luukko lopetti yhtiön palveluksessa 30.11.2024, jonka jälkeen tehtävää on hoitanut Ville Niiranen toimitusjohtajan sijaisena. Uuden toimitusjohtajan rekrytointi on käynnissä.

Yhtiön johtoryhmän kokoonpano muuttui syksyllä 2024 ja marraskuussa 2024 johtoryhmän kokoonpano täydentyi riskienhallintatoiminnosta vastaavalla johtajalla.

Yhtiön riskienhallintatoiminto ulkoistettiin toistaiseksi osittain Advisense Oy:lle 1.11.2024 alkaen.

Aktia Henkivakuutus Oy:n riskinottohalukkuus määritellään yhtiön oman edun mukaisesti, mutta siten, että se vastaa myös Aktia-konsernin kokonaisriskinottohalukkuutta konsernin muiden yhtiöiden riskit huomioiden. Lähtökohta on pääomapuskurin pitäminen riittävän suurena, jotta se täyttää kaikissa tilanteissa vakavaraisuusmääräysten asettamat vaatimukset. Sekä Aktia Henkivakuutus Oy:n että Aktia-konsernin tulee selviytyä tiukemmista pääoma- ja viranomaisvaateista kiristyvässä markkinatilanteessa.

Konsernin strategisten tavoitteiden perusteella tiettyjä riskienhallinnan toimia on tehostettu siltä osin, kun strategian muutokset voivat altistaa yhtiötä riskeille, joita ei aiemmin ole esiintynyt. Syynä tähän on se, että sijoitussidonnaisten vakuutustuotteiden sijoituskohdevalikoimaa on laajennettu epälikvideihin ja aiempaa monimutkaisempiin sijoituskohteisiin. Yhtiöön kohdistuvien riskien ei tältä osin odoteta kasvavan, mutta asia on otettava huomioon riskien hallinnassa, ja etenkin tiettyjen riskien mittaustapoja on edelleen kehitettävä.

Yhtiön oman sijoitussalkun osalta markkinariskejä ei ole aktiivisesti kasvatettu. Kiinteistösijoitusten paino käyvin arvoin kasvoi yhtiölainojen takaisinmaksun ja aiemmin tehtyihin sitoumuksiin liittyvien pääomakutsujen vuoksi, mutta muilta osin sijoitussalkun riskitaso ja perusallokaatio säilyivät lähes muuttumattomina. Yhtiö on aktiivisesti selvittänyt mahdollisuuksia irtautua suurista yksittäistä sijoituksista tarkoituksenaan ennaltaehkäistä riskikeskittymien muodostumista korkosidonnaisen vastuuvelan katteena olevan sijoitussalkun pienentyessä. Käytännössä omistuksia ei kuitenkaan ole vielä myyty.

Vakuutustuotteiden osalta yhtiö keskittyy edelleen sijoitussidonnaisten vakuutustuotteiden lisäksi kannattaviin riskivakuutustuotteisiin. Yhtiö on yleisesti vuoden 2024 aikana kehittänyt koko riskienhallintajärjestelmäänsä.

Yhtiön virallisessa tilinpäätöksessä noudatetaan suomalaista kirjanpito- ja laskentakäytäntöä (FAS) sekä hyvää kirjanpitotapaa. Aktia-konsernin tilinpäätös tehdään noudattaen IFRS-tilinpäätösperiaatteita; IFRS-korjattuja arvoja käytetään lähtökohtana myös vakavaraisuustarkoitusta varten tehtävässä arvostuksessa.

Salkuissa olevat varat arvioidaan vakavaraisuustarkoitusta varten best effort -periaatteen mukaisesti mahdollisimman lähellä olevaan markkina-arvoon, joka saadaan aktiivisilta ja likvideiltä markkinoilta. Tiettyjen omaisuusluokkien osalta tämä ei ole mahdollista, joten esimerkiksi pääomasijoitukset, kiinteistörahastot ja suorat kiinteistösijoitukset arvostetaan vaihtoehtoisten menetelmien avulla.

Vakuutustekninen vastuuvelka arvostetaan vakavaraisuustarkoitusta varten markkina-arvoon, joka vastaa määrää, jolla velvoitteet ovat siirrettävissä toiselle vakuutusyhtiölle. Määrä lasketaan parhaan estimaatin ja riskimarginaalin summana. Paras estimaatti vastaa vakuutussitoumuksista syntyvien arvioitujen tulevien kassavirtojen diskontattua nykyarvoa ottaen huomioon sopimusrajat sääntelyn edellyttämällä tavalla.

Kassavirtojen diskonttaukseen käytetään EIOPA:n (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen) julkaisemia riskittömiä korkoja. Korkosidonnaisten vakuutusten parhaan estimaatin osalta sovelletaan riskitöntä peruskorkoa lisättynä EIOPA:n julkaisemalla volatiliteettikorjauksella. Volatiliteettikorjauksella pyritään vähentämään luottoriskimarginaalin heilahtelusta aiheutunutta ylimääräistä vaihtelua vakavaraisuuspääoman määrässä. Osaan vakuutuskannasta sovelletaan lisäksi vakuutusteknistä vastuuvelkaa koskevaa siirtymäsäännöstä.

Vakuutussopimusten kassavirta-arvioiden osalta yhtiö tarkensi vuoden 2024 aikana muutamia laskentamalleja tai niiden oletuksia. Tärkeimmät muutokset liittyivät takaisinosto- ja kuluoletuksiin ja ne kasvattivat kokonaisuutena vakavaraisuuslaskennan mukaista vastuuvelkaa.

Yhtiön oma varallisuus oli vuoden 2024 lopussa yhteensä 180,5 (184,8) miljoonaa euroa, ja se muodostui kokonaisuudessaan perusvarallisuudesta. Vakavaraisuuspääomavaatimuksen (SCR) täyttämiseksi hyväksyttävä oma perusvarallisuus oli vuoden 2024 lopussa yhteensä 174,0 (180,1) miljoonaa euroa, SCR-vaatimus oli 94,2 (93,9) miljoonaa euroa, eli niiden suhde oli 185 % (192 %). Vähimmäispääomavaatimuksen (MCR) täyttämiseksi hyväksyttävä oma varallisuus oli vuoden 2024 lopussa yhteensä 131,8 (137,8) miljoonaa euroa, MCR oli 24,6 (23,5) miljoonaa euroa, eli niiden suhde oli 536 % (585 %). Pääomavaatimusten (sekä SCR että MCR) täyttämiseksi hyväksyttävän oman perusvarallisuuden osalta 126,9 (133,1) miljoonaa euroa oli luokan 1 omaa perusvarallisuutta, ja loput luokan 2 omaa perusvarallisuutta.

Yhtiöllä on Finanssivalvonnan lupa tehdä vähennyksiä vakuutusteknisestä vastuuvelasta siirtymäkauden ajan. Vuoden 2024 lopussa siirtymäsäännöksen soveltaminen kasvatti yhtiön omaa varallisuutta 27,1 (31,9) miljoonalla eurolla. Vaikutus pienenee vuosittain lineaarisesti, ja vuoden 2032 alusta se on nolla. Ellei siirtymäsäännöstä sovellettaisi, hyväksyttävän oman varallisuuden ja SCR-vaatimuksen suhde olisi vuodenvaihteessa ollut 149 % (149 %) ja hyväksyttävän oman varallisuuden ja MCR-vaatimuksen suhde olisi ollut 412 % (417 %). Siirtymäsäännöksen vaikutusta yhtiön vakavaraisuuteen kuvataan tarkemmin luvussa E.

Oman varallisuuden pieneneminen vuoden aikana johtuu vakuutusteknisen vastuuvelan siirtymäsäännöksen poistumisestä, varojen ja vakuutusteknisen vastuuvelan markkina-arvon muutoksista ja osin vastuuvelan arvostuslaskentaan tehdyistä oletusmuutoksista. SCR-vaateen nousun syyt ovat moninaiset ja niitä avataan tarkemmin osioissa C ja E.

Yhtiön strategian mukaisesti tavoitteena on maksaa vuosittain 60–80 % IFRS-tuloksesta osinkona, kuitenkin niin, että pääomavaateet täyttyvät. Vuoteen 2025 päättyvän strategiakauden sisäiset tavoitetasot pääoman turvaavalle kattavuudelle ovat 150–200 % ilman siirtymäsääntöjä sekä 175–200 % siirtymäsäännöt huomioiden. Yhtiö ei maksanut osinkoa vuoden 2024 aikana.