Siirtymäsäännösten käyttö ja raportti vakavaraisuudesta

Aktia Henkivakuutus Oy (jatkossa yhtiö) tuottaa asiakasystävällisiä henkivakuutusratkaisuja henkilöasiakkaille, yrittäjille ja yritysasiakkaille Suomessa. Tuotteita tarjotaan pääosin asiamiesten välityksellä. Yhtiöllä on noin 59 700 henkilöasiakasta ja 7 800 yritysasiakasta.

Yhtiö on vakavarainen suomalainen yhtiö, jolla on pitkä ja vankka kokemus henkivakuuttamisesta Suomessa. Yhtiön palveluksessa on noin 71 henkilöä. Aktia Henkivakuutus Oy on Aktia Pankki Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö ja osa Aktia-konsernia. Yhtiö muutti uusiin moderneihin tiloihin huhtikuussa 2025 Turun Kupittaalla.

Liiketoiminta kehittyi hyvin vuoden aikana. Maksutulo kasvoi merkittävästi ja nousi yhtiön historian korkeimmalle tasolle ollen 234,3 miljoona euroa. Kasvu syntyi erityisesti sijoitussidonnaisista vakuutuksista, ja riskivakuutuksissa oli myös kasvua. Yhtiön sijoitussidonnainen kanta kasvoi ennätystasolle ollen 1,5 miljardia euroa. Sijoitussidonnainen kanta kasvoi sekä hyvän maksutulokehityksen että suotuisten markkinaolosuhteiden ansiosta. Riskivakuutusten vahinkosuhde oli erittäin hyvä. Yhtiön sijoitukset tuottivat markkina-arvoon laskettuna 0,9 % (4,3 %). Kilpailutilanteen kiristymisen vuoksi yhtiön ansainnan odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla.

Vuoden aikana tehtiin 6 miljoonan euron määrästä vakuutusteknisiä lisävarauksia FAS-tuloslaskennassa kohonneen elinajanodotteen johdosta, jotka heikensivät yhtiön tuloksen 0,5 miljoonan euron voittoon (19,8 miljoonan euron tappio). Liikekustannussuhde pieneni edellisvuoteen verrattuna, mutta on edelleen aiempaa korkeammalla tasolla. Suurimmat tekijät ovat perusjärjestelmäuudistus mukaan lukien useiden järjestelmien rinnakkaiden käyttö sekä jakelupalkkiomallien etupainotteisuuden yleistyminen.

Liiketoiminnan kehittäminen jatkui strategian mukaisesti. Monikanavajakelustrategia kasvatti yhtiön riskivakuutusten ja sijoitussidonnaisten vakuutusten maksutuloa. Luopuminen sairauskuluvakuutusliiketoiminnasta ja keskittyminen henki- työkyvyttömyys- ja vakavan sairauden vakuutusratkaisuihin paransi vahinkosuhdetta odotusten mukaisesti.

Aktia Henkivakuutus aloitti uuden jakeluyhteistyön suomalaisen rahoitusyhtiön Hovi Partners Oy:n kanssa 1.12.2025. Osana yhteistyötä Hovi Partners tarjoaa Aktia Ryhmäeläkevakuutusta ja Aktia Henkilöturva -vakuutuksia asiakkailleen. Jakeluyhteistyö Pohjantähti Keskinäisen Vakuutusyhtiön kanssa päättyi 17.12.2025.

Yhtiö eteni suunnitellusti perusjärjestelmien uudistamisen toteutuksessa. Uusi järjestelmä korvaa yhtiön nykyiset vakuutustenhoitojärjestelmät. Toteutusvaihe kestää useita vuosia ja se on yhtiön historian suurin hanke.

Aktia Henkivakuutus Oy on Aktia Pankki Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö. Aktia Henkivakuutus Oy:n toiminnasta vastaavat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja, jota tukee johtoryhmä.

Yhtiön hallituksen puheenjohtajana on toiminut Anssi Huhta. Juha Hammarénin jäsenyys hallituksessa päättyi 6.10.2025. Muita hallituksen jäseniä ovat Karri Varis ja Pekka Hietala.

Ville Niiranen hoiti toimitusjohtajan tehtävää sijaisena 30.11.2025 asti, jonka jälkeen hänet nimitettiin yhtiön toimitusjohtajaksi.

Yhtiön riskienhallintatoiminto oli ulkoistettuna osittain Advisense Oy:lle kesäkuuhun 2025 asti. Yhtiön palveluksessa aloitti riskienhallintatoiminnosta vastaava johtaja 2.6.2025. Hän aloitti tuolloin myös johtoryhmän jäsenenä.

Aktia Henkivakuutus Oy:n riskinottohalukkuus määritellään yhtiön oman edun mukaisesti, mutta siten, että se vastaa myös Aktia-konsernin kokonaisriskinottohalukkuutta konsernin muiden yhtiöiden riskit huomioiden. Lähtökohta on pääomapuskurin pitäminen riittävän suurena, jotta se täyttää kaikissa tilanteissa vakavaraisuusmääräysten asettamat vaatimukset. Sekä Aktia Henkivakuutus Oy:n että Aktia-konsernin tulee selviytyä tiukemmista pääoma- ja viranomaisvaateista kiristyvässä markkinatilanteessa.

Yhtiö on edelleen maltillisesti laajentamassa sijoitussidonnaisten vakuutustuotteiden sijoituskohdevalikoimaa epälikvideihin ja aiempaa monimutkaisempiin sijoituskohteisiin. Tämä ei merkittävästi lisää yhtiöön kohdistuvia riskejä, mutta asia on otettava huomioon riskien hallinnassa, ja etenkin tiettyjen riskien mittaustapoja on edelleen kehitettävä.

Yhtiön oman sijoitussalkun osalta markkinariskejä ei ole aktiivisesti kasvatettu. Kiinteistösijoitusten paino käyvin arvoin kasvoi aiemmin tehtyihin sitoumuksiin liittyvien pääomakutsujen vuoksi, mutta muilta osin sijoitussalkun riskitaso ja perusallokaatio säilyivät lähes muuttumattomina. Yhtiö on aktiivisesti selvittänyt mahdollisuuksia irtautua suurista yksittäistä sijoituksista tarkoituksenaan ennaltaehkäistä riskikeskittymien muodostumista korkosidonnaisen vastuuvelan katteena olevan sijoitussalkun pienentyessä. Käytännössä omistuksia ei kuitenkaan ole vielä myyty.

Vakuutustuotteiden osalta yhtiö keskittyy edelleen sijoitussidonnaisten vakuutustuotteiden lisäksi kannattaviin riskivakuutustuotteisiin. Yhtiö on vuoden 2025 aikana jatkanut riskienhallintajärjestelmäänsä kehittämistä.

Yhtiön virallisessa tilinpäätöksessä noudatetaan suomalaista kirjanpito- ja laskentakäytäntöä (FAS) sekä hyvää kirjanpitotapaa. Aktia-konsernin tilinpäätös tehdään noudattaen IFRS-tilinpäätösperiaatteita; IFRS-korjattuja arvoja käytetään lähtökohtana myös vakavaraisuustarkoitusta varten tehtävässä arvostuksessa.

Salkuissa olevat varat arvioidaan vakavaraisuustarkoitusta varten best effort -periaatteen mukaisesti mahdollisimman lähellä olevaan markkina-arvoon, joka saadaan aktiivisilta ja likvideiltä markkinoilta. Tiettyjen omaisuusluokkien osalta tämä ei ole mahdollista, joten esimerkiksi pääomasijoitukset, kiinteistörahastot ja suorat kiinteistösijoitukset arvostetaan vaihtoehtoisten menetelmien avulla.

Vakuutustekninen vastuuvelka arvostetaan vakavaraisuustarkoitusta varten markkina-arvoon, joka vastaa määrää, jolla velvoitteet ovat siirrettävissä toiselle vakuutusyhtiölle. Määrä lasketaan parhaan estimaatin ja riskimarginaalin summana. Paras estimaatti vastaa vakuutussitoumuksista syntyvien arvioitujen tulevien kassavirtojen diskontattua nykyarvoa ottaen huomioon sopimusrajat sääntelyn edellyttämällä tavalla.

Kassavirtojen diskonttaukseen käytetään EIOPA:n (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen) julkaisemia riskittömiä korkoja. Korkosidonnaisten vakuutusten parhaan estimaatin osalta sovelletaan riskitöntä peruskorkoa lisättynä EIOPA:n julkaisemalla volatiliteettikorjauksella. Volatiliteettikorjauksella pyritään vähentämään luottoriskimarginaalin heilahtelusta aiheutunutta ylimääräistä vaihtelua vakavaraisuuspääoman määrässä. Osaan vakuutuskannasta sovelletaan lisäksi vakuutusteknistä vastuuvelkaa koskevaa siirtymäsäännöstä.

Vakuutussopimusten kassavirta-arvioiden osalta yhtiö tarkensi vuoden 2025 aikana muutamia laskentamalleja ja niiden oletuksia, mikä kokonaisuutena kasvatti vakavaraisuuslaskennan mukaista vastuuvelkaa. Merkittävimpinä muutoksina yhtiö tarkensi havaittuun asiakaskäyttäytymiseen perustuen tiettyjen vakuutuskantojen takaisinosto- ja lisämaksuoletuksia, kustannusoletukset nousivat liittyen erityisesti vakuutusten hoitojärjestelmän uusimiseen, ja tulevien harkinnanvaraisten lisäetujen arvioitu määrä nousi korkotason mukana.

Yhtiön oma varallisuus oli vuoden 2025 lopussa yhteensä 181,0 (180,5) miljoonaa euroa, ja se muodostui kokonaisuudessaan perusvarallisuudesta. Vakavaraisuuspääomavaatimuksen (SCR) täyttämiseksi hyväksyttävä oma perusvarallisuus oli vuoden 2025 lopussa yhteensä 175,0 (174,0) miljoonaa euroa, SCR-vaatimus oli 97,8 (94,2) miljoonaa euroa, eli niiden suhde oli 179 % (185 %). Vähimmäispääomavaatimuksen (MCR) täyttämiseksi hyväksyttävä oma varallisuus oli vuoden 2025 lopussa yhteensä 131,0 (131,8) miljoonaa euroa, MCR oli 24,5 (24,6) miljoonaa euroa, eli niiden suhde oli 536 % (536 %). Pääomavaatimusten (sekä SCR että MCR) täyttämiseksi hyväksyttävän oman perusvarallisuuden osalta 126,1 (126,9) miljoonaa euroa oli luokan 1 omaa perusvarallisuutta, ja loput luokan 2 omaa perusvarallisuutta.

Yhtiöllä on Finanssivalvonnan lupa tehdä vähennyksiä vakuutusteknisestä vastuuvelasta siirtymäkauden ajan. Vuoden 2025 lopussa siirtymäsäännöksen soveltaminen kasvatti yhtiön omaa varallisuutta 23,7 (27,1) miljoonalla eurolla. Vaikutus pienenee vuosittain lineaarisesti, ja vuoden 2032 alusta se on nolla. Ellei siirtymäsäännöstä sovellettaisi, hyväksyttävän oman varallisuuden ja SCR-vaatimuksen suhde olisi vuodenvaihteessa ollut 149 % (149 %) ja hyväksyttävän oman varallisuuden ja MCR-vaatimuksen suhde olisi ollut 415 % (412 %). Siirtymäsäännöksen vaikutusta yhtiön vakavaraisuuteen kuvataan tarkemmin luvussa E.

Oman varallisuuden kasvu vuoden 2025 aikana johtuu vakuutusteknisen vastuuvelan siirtymäsäännöksen poistumisestä, varojen ja vakuutusteknisen vastuuvelan markkina-arvojen muutoksista ja osin vastuuvelan arvostuslaskentaan tehdyistä oletusmuutoksista. SCR-vaateen nousun syyt ovat moninaiset ja niitä avataan tarkemmin osioissa C ja E.

Yhtiön strategian mukaisesti tavoitteena on maksaa vuosittain 60–80 % IFRS-tuloksesta osinkona, kuitenkin niin, että pääomavaateet täyttyvät. Vuoteen 2029 päättyvän strategiakauden tavoitetaso pääoman turvaavalle kattavuudelle on 150 % ilman vastuuvelan siirtymäsääntöjä. Yhtiö ei maksanut osinkoa vuoden 2025 aikana.