Pääekonomistin blogi: Veikö inflaatio konvehdit suomalaisten joulupöydästä?
Korkojen lasku kohottaa asuntovelallisen joulutunnelmaa, mutta edes ostovoiman kasvu ei lohduta, jos oma työpaikka on vaarassa. Kinkun hintakehitys on onneksi ollut maltillinen, mutta konvehtirasiasta joutuu pulittamaan lähes neljänneksen viimevuotista enemmän. Suomalaiskodeissa joulua odotetaan nyt kaksijakoisissa tunnelmissa.
Taloustilanne on yleisesti haastava. Työttömyys on kasvussa ja asuntomarkkina suomalaisten joululaulujen tapaan mollivoittoinen. Samalla näemme kuitenkin selviä merkkejä käänteestä – palkansaajien ostovoima paranee ja kotitalouksien korkokurimus helpottaa. Mitä voimmekaan odottaa joululta?
Onko ostovoimasta joulun valopilkuksi?
Inflaation myötä suomalaisen palkansaajan ostovoima on tippunut. Ostovoiman pohjat saavutettiin vuoden 2023 tammi–maaliskuussa. Tuosta hetkestä ostovoima on reaalisesti (palkkojen ja hintojen nousu huomioiden) kasvanut 3,4 prosenttia (Q3/2024 mennessä). Pientä helpotusta kotitalouksien joulutalouteen on siis tarjolla.
Korkojen lasku parantaa velkaisten kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia. Kehitys auttaa kuitenkin vain velkaisia kotitalouksia ja etenkin erittäin velkaisia kotitalouksia. Tilastojen perusteella tosin tiedämme, että suuret velat kulkevat käsi kädessä suuren varallisuuden kanssa. Toisin sanoen heillä, jotka hyötyvät eniten korkojen laskusta, on yleensä valmiiksi taloudellisesti vahvempi tilanne.
Työmarkkinoilta ei lahjoja jouluksi
Tuoreimmat työmarkkinatilastot lokakuulta jatkoivat ankeaa kehitystä. Työttömyysaste nousi, lomautukset kasvoivat ja avoimia työpaikkoja oli vähemmän. Työmarkkinalla on ratkaiseva asema joulumielen nostattajana. Valitettavan monelle ostovoiman paraneminen ei ole helpotus, koska työpaikka on mennyt alta.
Kuluttajaluottamusmittauksessa yhä useampi arvioi työttömyyden uhan kasvaneen. Kehitys on linjassa työmarkkinoiden kehityksen kanssa. Pieni valonpilkahdus löytyy yritysten työllistämisaikeista. Palvelu- ja teollisuudenaloilla sekä rakentamisessa työllistämisnäkymät ovat vahvistuneet selvästi. Indikaattoreiden taso ei vielä ole positiivinen, mutta tätä menoa ne kyllä kääntyvät positiivisiksi. Siinä vaiheessa myös työttömyys kääntyy laskuun. Täksi jouluksi yritysten näkymät eivät ehdi muuttaa kuluttajien tilannetta, mutta vuoden päästä kyllä.
Jouluinflaatio on tosi
Joulupöydän antimet ovat pääsääntöisesti viimevuotista kalliimpia. Joulukinkun hinta pyörii viime joulun tasolla, mutta suklaan hinta on pompannut vauhdilla – lokakuussa suklaa maksoi yli 22 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Konvehteja syötäneen tänä vuonna siis vähemmän. Viinikin on kallistunut noin 5 prosenttia, mutta viinissä hinnan nousua on helppo kompensoida laadulla. Jopa joulukorttien lähettäminen on 8 prosenttia kalliimpaa kuin viime vuonna.
Ekonomisti kääntäisi katseet jouluun 2025
Valitettavasti talousympäristö on joulun 2024 kannalta mollivoittoinen. Keskitytään siis tänä jouluna tärkeämpiin asioihin – läheisiin ja ystäviin. Joululla 2025 on varmasti enemmän annettavaa talousmielessä.