Vauhtia vaalituloksesta

Marraskuu on alkanut varsin vahvasti sijoitusmarkkinoiden osalta. Heikoksi jäänyt lokakuu jäi nopeasti unholaan, kun presidentinvaalien myötä valta Yhdysvalloissa siirtyy Trumpin ja republikaanien käsiin. Tulos oli mieluisa sijoittajille ennen kaikkea luvattujen veronalennusten vuoksi. Isoista vaaliteemoista tuontitullit ja siirtolaisten karkottaminen tiedetään taloudelle vahingollisiksi, mutta toistaiseksi ne ovat jääneet lyhytaikaisten hyötyjen taustalle.

Lokakuu oli sijoitusmarkkinoiden näkökulmasta vaikea ja runsaasti epävarmuutta sisältänyt kuukausi. Laskua nähtiin sekä osakkeissa että korkosijoituksissa. Ajavana voimana olivat Yhdysvaltain korot, jotka olivat nousussa osin vahvistuneen talousnäkymän myötä mutta osin sen tukemana, että Trump näytti nousevan ennakkosuosikiksi presidentinvaaleissa. Nousevat korot vaikeuttivat osakkeidenkin kehitystä. Vaalituloksen vahvistumisen jälkeen korot jatkoivat nousuaan Trumpin inflatoristen ja budjettialijäämää syventävien linjausten mukaisesti. Osakemarkkinat sitä vastoin käänsivät katseen nopeasti niihin yhtiöihin ja sektoreihin, joiden uskotaan hyötyvän verojen laskusta sekä kotimarkkinakysynnän paranemisesta.

Vaalilupauksiin tiivistyvät talouspolitiikan keskeiset teemat

Vaalikampanjan tärkeimmät lupaukset liittyivät Yhdysvaltain kotimaisen talouden vahvistamiseen, ja tämä vetosi äänestäjiin. Lupauksiin kuuluivat tariffit kaikelle tuonnille. Suurimmat tuontitullit on tarkoitus suunnata Kiinaa vastaan, mutta muutkin Yhdysvaltoihin vievät maat joutuvat niistä kärsimään ainakin jossain määrin. Tuontitullien tarkoitus on vahvistaa kotimaista kilpailukykyä ja tuoda työpaikkoja Yhdysvaltoihin. Tosiasiassa niiden toimivuus on hyvin kyseenalaista. Yhdysvalloissa talouskasvu on jo vahvassa vedossa ja tilanteessa, jossa tuotantokapasiteetti on rajallinen, tuontitullien asettaminen nostaa sekä tuontitavaran että kotimassa valmistettavien tuotteiden hintoja. Maahanmuuton rajoittaminen tai jopa laittomien siirtolaisten pakkopalautukset vaikeuttavat vielä tilannetta entisestään.

Veronalennukset sekä yrityksille että kotitalouksille oli toinen tärkeimmistä lupauksista. Yhdysvaltain julkisen sektorin budjettivaje on jo ennestään erittäin heikolla tasolla, mutta totuuden nimissä kumpikaan puolueista ei ollut halukas korjaamaan tilannetta. Veronalennukset satavat kuitenkin yritysten ja kuluttajien laariin, mikä näkyy parempana kulutusvarana ja tuloksentekokykynä. Myöhemmässä vaiheessa herättäneen kuitenkin siihen, että budjettialijäämää on pakko pystyä supistamaan, ja parempi kasvu ei todennäköisesti yksin siihen pysty edes yhdessä tuontitulleista tulevien tulojen kanssa.

Toistaiseksi markkinoilla on keskitytty arvioimaan Trumpin hallinnon talousvaikutuksia, ja kasvava geopoliittinen epävarmuus esimerkiksi on jätetty aika vähälle analyysille. Geopoliittisten jännitteiden lisääntymisen talousvaikutuksia onkin vaikea arvailla, mikä epäilemättä lisää jatkossa yllättäviä tapahtumia ja sen myötä kasvattaa markkinavolatiliteettia.

Osake- ja korkomarkkinoiden reaktioissa eroja

Vaikka sijoitusmarkkinoiden reaktiot ovat olleet pääosin positiivisia ja loogisiakin, myös talouskysymyksissä on jatkossa enemmän sävyjä kuin vain jako voittajiin ja häviäjiin verojen tai tariffien osalta. Keskuspankin asema on yksi hyvin tarkkaan seurannassa oleva asia. On laajalti tiedossa, että Yhdysvaltain keskuspankki Fedin nykyinen pääjohtaja ei ole Trumpin suosiossa. Trump ei myöskään ole erityisemmin pitänyt keskuspankin linjasta ja haluaisi saada vaikutusvaltaa rahapoliittisiin päätöksiin. Tällä olisi keskuspankin uskottavuutta nakertava vaikutus, mikä johtaisi korkeampaan riskipreemioon markkinoiden hinnoitellessa Yhdysvaltain velanottoa.

Vaikka spekulaatiot keskuspankin toimintaan puuttumisesta sivuutettaisiin, korkomarkkinat ovat huomattavasti osakemarkkinoita kriittisempiä luvattuja toimia kohtaan. Piittaamattomuus budjettialijäämästä sekä inflaatiota nostavat protektionistiset toimet ajavat jo korkoja ylöspäin ja tekevät keskuspankin tilanteen hankalaksi. Uudestaan kohoavan inflaation ympäristössä Fed ei voi laskea korkoa odotetulla tavalla, mikä aiheuttanee lisää paineita presidentin puolelta. Korkeampi inflaatio ja korkotaso tarkoittaisivat myös, että kasvulla olisi jatkossa käsijarru päällä. Lopulta toivotut talousvaikutukset voivatkin jäädä odotettua heikommiksi.

Osakemarkkinat ovat toistaiseksi keskittyneet jakamaan yhtiöt voittajiin ja häviäjiin. Voittajaleiriin kuuluvat esimerkiksi Yhdysvaltain kotimarkkinaliitännäiset yhtiöt, jotka eivät tuo raaka-aineita tai puolivalmisteita ulkomailta tai ainakaan Kiinasta. Näiden kehitys on jo muutaman vuoden ajan ollut kovin heikkoa, ja nyt näissä nähdään hyvää potentiaalia. Toki pienistä ja keskisuurista yhtiöistä on puhuttu jo jonkin aikaa myös koronlaskuista eniten hyötyvinä yhtiöinä.

Häviäjien puolelle taas jäävät yhtiöt, jotka jäävät tuontimuurien toiselle puolelle. Joukossa on sekä yhdysvaltalaisia että pääsääntöisesti kansainvälisiä yhtiöitä. Jo vaalituloksen julkistamisen jälkeen erottelu kävi selväksi, kun osakkeiden päiväliikkeet olivat suuria molempiin suuntiin. Pienyhtiöt Yhdysvalloissa nousivat lähes 6 prosenttia, kun taas Kiinan ja Euroopan markkinat jäivät negatiiviseksi. Euroopan tilannetta eivät helpota myöskään maanosan omat ongelmat, kuten heikko kasvu ja mm. Saksan hallituksen hajoaminen.

Vaikka markkinareaktiot olivat alkuun rajuja, on todennäköistä, että toimia ja niiden vaikutuksia arvioidaan tulevina päivinä ja viikkoina useaan kertaan uudestaan. Pysyvämpinä näistä liikkeistä pidämme Yhdysvaltain pienten ja keskisuurten yhtiöiden nousua sekä Yhdysvaltain korkotason pysymistä jatkossa aiempaa korkeampana.

Allokaatiossa osakkeet ja lyhyet korot ylipainossa

Allokaatiossa olemme edelleen ylipainossa osakkeissa, alipainossa pitkissä koroissa ja ylipainossa lyhyissä koroissa. Osakeallokaatiossa olemme ylipainossa Yhdysvalloissa ja Suomessa sekä laajemmin pienyhtiöissä sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Vahva talous- ja tuloskasvu Yhdysvalloissa puolustaa maan osakemarkkinoiden näkymää. Suomessa näemme potentiaalia erittäin edullisen hinnoittelun ja jo pitkään jatkuneen heikon kehityksen jälkeen, kun globaali kasvu on ohittanut heikoimman vaiheensa. Odotamme korkosyklin kääntymisen tukevan rotaation jatkumista osakkeissa, mikä tukee pienempien yhtiöiden kehitystä. Eurooppa ja kehittyvät markkinat ovat allokaatiossamme neutraalipainossa ja Japanin osakemarkkinat alipainossa.

Korkosijoituksissa pidämme painopisteen korkeinta juoksevaa tuottoa tarjoavilla markkinoilla. Ylipainotamme kehittyvien markkinoiden paikallisvaluuttamääräisiä valtionlainoja sekä Investment Grade- ja High Yield -yrityslainoja. Dollarimääräiset kehittyvien markkinoiden valtionlainat ovat neutraalipainossa ja euroalueen valtionlainat isossa alipainossa.

Markkinakatsauksen on kirjoittanut Aktian allokaatiojohtaja Patrik Moring.

Aktia Pankki Oyj (”Aktia”) on tuottanut tämän katsauksen sijoittajien käyttöön. Informaatio on koottu julkisista lähteistä, joita Aktia pitää luotettavina. Aktia ei kuitenkaan vastaa sisällön oikeellisuudesta tai täydellisyydestä. Tämä katsaus on tarkoitettu yhtenä monista apuvälineistä avustamaan sijoittajan päätöksentekoa, mutta sijoittajan tekemä sijoituspäätös on viime kädessä hänen omansa ja sen tulee perustua sijoittajan riittävinä pitämiin tietoihin ja tutkimuksiin. Sijoittajan tulee huomioida markkinoilla nopeasti tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutukset tämän katsauksen sisältöön. Aktia-konserniin kuuluvat yritykset, Aktian yhteistyökumppanit tai näiden yhtiöiden henkilökunta ei vastaa suorista tai epäsuorista tappioista tai vahingoista, jotka aiheutuvat tämän katsauksen tai sen osien käytöstä sijoitustoiminnassa. Katsauksen sisältämä informaatio on tarkoitettu sijoittajalle, jolle katsaus on esitetty, eikä sitä pidä antaa kenenkään toisen henkilön käyttöön. Tämän katsauksen kopioiminen tai lainaaminen kokonaisuudessaan tai osittain on kiellettyä ilman Aktian lupaa.

Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski. Asiakas vastaa itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää ja sijoitus voi aiheuttaa taloudellisia tappioita. Rahoituspalvelujen ja tuotteiden kulut voidaan periä asiakkaalta sijoitustoiminnan tuloksesta riippumatta. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitusvaihtoehtoihin. Aktia ei vastaa dokumentissa esitettyjen tuotto-olettamusten toteutumisesta. Esitettävät skenaariot ovat tulevan tuloksen arvio, joka perustuu aiempiin tietoihin siitä, miten tämän sijoituksen arvo vaihtelee, ja/tai nykyisiin markkinaolosuhteisiin, eivätkä ne ole täsmällinen indikaattori. Saatava tulos vaihtelee sen mukaan, millainen markkinoiden kehitys on ja miten kauan sijoitusta pidetään hallussa. Annetut tiedot eivät ole tae tulevasta tuotto tai arvonkehityksestä. Tämä katsaus ei perustu asiakkaan henkilökohtaisiin tietoihin eikä ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi. Katsaus ei ole tarkoitettu sijoitustutkimukseksi, eikä sitä ei välttämättä ole laadittu sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevien säännösten mukaisesti. Mahdollisesti esiteltyihin rahoitusvälineisiin ei sovelleta sijoitustutkimusta koskevia kaupankäyntirajoituksia. Asiakas voi joutua maksamaan muitakin kuin Aktian välityksellä suoritettavia veroja ja julkisia maksuja. Asiakkaan tulee olla tietoinen siitä, että sijoittamiseen ja sijoitusomaisuuteen liittyy veroseuraamuksia, joiden taloudellisia vaikutuksia ei välttämättä ole huomioitu tässä esityksessä. Tuleva tulos riippuu verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Asiakkaan pitää itse hankkia tarvittavat tiedot sijoitustensa ja niihin liittyvien päätösten veroseuraamuksista.