Markkinaraati: Suomi–Ruotsi-maaottelu – mitä Suomi voi oppia isoveljeltä?

Markkinaraadissa vertaillaan Suomen ja Ruotsin pörssien taloudellista menestystä. Ruotsi on onnistunut luomaan ympäristön, jossa yhtiöt kasvavat ja kansa vaurastuu. Miten pääsemme samaan tilanteeseen Suomessa?

Aktian salkunhoitaja Juuso Kenkkilän mukaan Helsingin pörssin tuloskehitys on jäänyt vaatimattomaksi. Viime vuodet ovat olleet todella haastavia Suomelle. Venäjän kaupan tyrehtyminen iski Suomeen pahemmin kuin muihin Pohjoismaihin.

Samalla Kenkkilä nostaa esille Helsingin pörssin omistajuusrakenteen tuomia haasteita, jotka vaikuttavat negatiivisesti kasvuun kotimarkkinoilla. Suuri ero Suomen ja Ruotsin välillä on, että Suomessa valtio on suurin omistaja pörssimarkkinoilla, kun taas Ruotsissa kasvolliset omistajat ovat esillä.

- Osakkeiden arvo muodostuu siitä, kun tulevaisuutta hinnoitellaan. Valtio omistajana tuo epävarmuutta. Kasvolliset omistajat, jotka ovat mukana vuosikymmeniä ja jotka sijoittajat tuntevat ja tietävät, vähentävät riskiä. Suomessa Herlinit on tästä hyvä esimerkki, Ruotsissa taas Wallenbergin suku, Kenkkilä sanoo. Kun riski vähenee, niin arvostuskertoimet nousevat. Valtionomistus tuo poliittista poukkoilua ja epävarmuutta.

Juuso Kenkkilä näkee paljon potentiaalia Ruotsin pörssissä, sillä siellä on yli tuhat yhtiötä. Kärkiyhtiöt ovat tehneet Kenkkilän mukaan pitkään hyvää työtä, eivätkä ole kärjessä syyttä. Pitkäaikaiset kasvolliset omistajat ovat kasvattaneet kannattavan johtamiskulttuurin.

Kenkkilän lisäksi Markkinaraadissa ovat tällä viikolla mukana Nasdaq Helsingin toimitusjohtaja Henrik Husman ja Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri. 

Videon toistaminen vaatii sivuston kaikkien evästeiden hyväksymisen.