Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta siihen voi varautua
Syyskuussa sijoitusmaailman huomio on keskittynyt vahvasti kehittyneiden talouksien vaikutusvaltaisimpien keskuspankkien korkopäätöksiin. Euroopan keskuspankki (EKP) laski odotetusti talletuskorkoaan 25 korkopistettä syyskuun kokouksessa Yhdysvaltain keskuspankin (FED) aloittaessa koronlaskusyklinsä 50 korkopisteen laskulla. Keskuspankkien viesti on ollut viime aikoina suhteellisen selkeä: on tullut aika laskea korkoja, sillä inflaatio näyttää etenevän kohti keskipitkän aikavälin tavoitetasoja.
Jos esimerkiksi EKP:n syyskuun koronlaskun suuruus osattiin ennakoida kesän lopussa melko tarkasti, historiassa markkinat eivät ole onnistuneet ennustamaan kovin tarkkaan FED:n tai EKP:n ohjauskorkoja ennustehorisontin kasvaessa. Viime vuoden lopussa markkinat hinnoittelivat lähes viittä ohjauskoronlaskua EKP:lle syyskuuhun 2024 mennessä; näistä toteutui lopulta ainoastaan kaksi. Tuttu sanonta näyttää pitävän edelleen paikkansa: ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden.
Keskuspankkien fokus säilyy inflaatiossa
Markkinat hinnoittelevat EKP:n talletuskoron noin 2 prosentin tasolle ensi vuoden kesään mennessä, mikä tarkoittaisi yhteensä 1,5 prosenttiyksikön kumulatiivista laskua tästä hetkestä. Eurooppaan ennakoidaan yleisesti positiivista talouskasvua ensi vuodelle, ja inflaation odotetaan jatkavan kohti keskuspankin kahden prosentin tavoitetasoja. Ydininflaatio, eli ilman energian ja ruuan hintoja laskettu inflaatio, on Euroopassa tällä hetkellä kuitenkin edelleen lähempänä kolmea kuin kahta prosenttia. Talouden kehityksen suhteen ns. pehmeä laskeutuminen vaikuttaa tällä hetkellä todennäköisemmältä skenaariolta kuin suora taantuma, mutta jälkimmäinen on silti mahdollinen.
Keskuspankkien fokus on ollut ja jatkaa edelleen pääosin inflaatiossa, mutta toisin kuin FED:llä, jonka mandaatti sisältää hintakehityksen ja työllisyyden, EKP:n mandaatti on linkattu hintakehitykseen, eikä sillä ole eksplisiittistä pakkoa huomioida työllisyyttä. Niin kauan kuin inflaatio eroaa merkittävästi keskuspankin tavoitetasoista, EKP:n ei ole ainakaan teoriassa pakko reagoida samalla tavalla kuin FED, joka painottaa sekä inflaatiota että työllisyyttä tehdessään päätöksiä rahapolitiikasta. Nykyisessä makroympäristössä geopoliittiset riskit ovat kasvaneet, ja globaaliin talouskuvaan liittyy pääosin positiivisista ennusteista huolimatta useita kysymysmerkkejä, mikä sijoittajan on hyvä pitää mielessä.
Korkotuotot ovat edelleen houkuttelevalla tasolla
Oli taantuma tulossa tai ei, ja toimivatpa keskuspankit tulevaisuudessa miten tahansa, korkoallokaation pitäminen osana sijoitussalkkua saattaa osoittautua suhteellisen arvokkaaksi päätökseksi. Juoksevat korkotuotot ovat edelleen verrattain houkuttelevilla ja absoluuttisestikin korkeilla tasoilla, jotka suojaavat sijoittajaa erilaisissa markkinatilanteissa, ja riskittömien korkojen lasku taantuman aiheuttamana voi korko-omaisuusluokasta riippuen tarjota sijoittajalle myös lisätuottoja juoksevan korkotuoton päälle. Vaikka uskomme, että riskillisemmät omaisuusluokat tulevat todennäköisesti suoriutumaan verrattain hyvin, tehokkaasti hajautetuilla korkoportfolioilla on tässä markkinatilanteessa enemmän positiivisia kuin negatiivisia lopputulemia, kuin mitä sijoittajalle oli tarjolla pitkään aikaan aiemman matalan korkotason ympäristössä.
Markkinakatsauksen on kirjoittanut Aktian salkunhoitaja Aapo Alenius.