Rahoitusolosuhteiden normalisointi jatkuu matalan tulontason maissa
Kehittyvien talouksien dollarimääräisillä valtionlainamarkkinoilla tapahtui merkittäviä liikkeitä koronan ja Ukrainan sodan vuoksi. Suurin tekijä oli riskittömien korkojen nousu, kun Fed kiristi rahapolitiikkaa taistellessaan inflaation voimakasta nousua vastaan. Tämä nosti nopeasti monen matalan tulotason maan velanhoitokustannuksia, ja markkinoilla heräsi kysymys siitä, mitkä maat olivat ylivelkaantuneita. Vaikka maa muutoin olisi ollut kykenevä hoitamaan velkakustannuksiaan, sijoittajien hermostuminen ja sitä seurannut sijoitusten myynti syvensivät ongelmaa ja veivät monet maat tilanteeseen, jossa ne eivät enää voineet jälleenrahoittaa velkaansa sijoittajien laittaessa rahahanat kiinni.
Ongelmaa pahensi valtioiden tarve tukea erityisesti köyhää osaa kansasta, joka kärsi ruoan ja energian hinnan noususta. Velkaongelmien syyt vaihtelivat: jotkut valtiot olivat ottaneet liikaa velkaa esimerkiksi Kiinan Belt and Road -ohjelman kautta, tai maat olivat hyvin riippuvaisia turismista tai öljyn hinnasta. Esimerkkejä tällaisista maista ovat Sambia, Ghana, Sri Lanka, Pakistan ja Egypti.
Myös monet maat, jotka eivät olleet ylivelkaantuneita, kärsivät korkotasojen muutoksista. Kuvaavaa on, että yksikään Afrikan maa ei ollut ennen tätä vuotta päässyt kansainvälisille joukkovelkakirjamarkkinoille koronakriisin alun jälkeen. Monet joutuivatkin siksi pyytämään apua erityisesti Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF). IMF on ollut halukas auttamaan, sillä kriisi johtui vahvasti ulkoisista shokeista.
Viimeisten muutaman vuoden aikana muun muassa Sambia, Ghana ja Sri Lanka ajautuivat maksukyvyttömiksi ja joutuivat aloittamaan neuvottelut velkojen uudelleenjärjestelystä. Sambia pyysi helmikuussa 2021, että velkaneuvotteluissa käytettäisiin uutta niin kutsuttua Common Framework -prosessia. Common Framework lanseerattiin tavoitteena nopeuttaa velkaneuvotteluita ja siten mahdollistaa koronasta kärsiville valtioille nopeampi palautuminen normaaliin. Tämä oli tärkeää, jotta valtiot voisivat nopeasti tukea kriisistä kärsivää kansaa. Neuvottelut kuitenkin venyivät. Sambia pääsi sopimukseen julkisten velkojen järjestelyn osalta viime vuonna, mutta yksityisten velkojen osalta vasta tämän vuoden maaliskuussa. Prosessia kritisoitiin laajasti erityisesti yksityisellä sektorilla. Eniten kritiikkiä sai neuvotteluiden monimutkaisuus, kun yksityiset ja julkiset velkojat, varsinkin Kiina, etsivät hyvin erilaisia ratkaisuja hyvin erilaisista lähtökohdista.
Kuluva vuosi tuonut helpotusta
Onneksi vuosi 2024 on tuonut valoa tunnelin päähän. Alkukeväällä muun muassa Kenia ja Norsunluurannikko pääsivät jälleen markkinoille rahoittamaan velkaansa, ja kesän aikana on tullut uutisia onnistuneista velkaneuvotteluista julkisen sektorin kanssa Sri Lankassa ja yksityisen sektorin kanssa Ghanassa. On tärkeää, että neuvottelut saadaan päätökseen, jotta maat voivat taas keskittyä ajamaan muutoksia eteenpäin ja eheyttämään talouttaan.
Riskittömien korkojen lasku tulee olemaan tärkeä osa velkakestävyyden helpottamista, ja odotukset Fedin korkopolitiikan siirtymisestä leikkaavaksi (odotukset juuri nyt 100 korkopistettä vuoden loppuun) ovat jo tuoneet positiivisia merkkejä. Kunhan riskilisät (sijoittajien vaatima maakohtainen ylimääräinen kompensaatio dollarilainoille) pysyvät aisoissa, monen maan tilanne tulee helpottumaan rahoituksen osalta, mikä myös keventää valtion budjettia ja mahdollistaa uusien investointien tekemisen. On vielä aikaista sanoa, mutta ehkä vihdoin matalan tulotason maiden ahdinko velkamarkkinoilla alkaa helpottua, ja maat voivat keskittyä siihen tärkeimpään: yhteiskunnan ja talouden positiiviseen kehitykseen.
Markkinakatsauksen on kirjoittanut Aktian analyytikko Oskar Murto.