Taloudessa merkkejä paremmasta

Helmikuu oli osakemarkkinoilla erittäin vahva kuukausi. Osakemarkkinat saivat nostetta varsinkin USA:n suurten teknologiayhtiöiden hyvistä tuloksista.

Globaalit osakemarkkinat nousivat helmikuussa sekä omissa valuutoissaan että euroissa mitattuna lähes viisi prosenttia. Korkomarkkinoilla kehitys oli epäyhtenäistä ja tuotot vaihtelivat nollan molemmin puolin. Korkoherkät valtionlainat ja korkean luottoluokituksen yrityslainat kärsivät korkojen noususta. Matalan luottoluokituksen yrityslainat ja kehittyvien markkinoiden valtionlainat menestyivät paremmin korkoerojen supistumisen myötä. 

Talouslukujen perusteella globaalissa taloudessa näyttää menevän odotettua paremmin. Talousdata on yllättänyt viime aikoina positiivisesti laajalla rintamalla. Yritysten tulevaisuudennäkymiä luotaavat ostopäällikköindeksit näyttävät pohjanneen ja osoittavat varovaista käännettä kohti parempaa. Konsensusennuste globaalille talouskasvulle tänä vuonna on noussut 2,8 prosenttiin. Tämän vuoden ennuste on nyt niin lähellä viime vuoden kasvua, että käytännössä globaali talouskasvu ei hidastuisi juuri ollenkaan ja taloudessa nähtäisiinkin ”soft landingin” sijasta ”no landing”. Varsinkin Yhdysvaltojen kasvuennustetta on nostettu, ja siellä talouskasvun odotetaan yltävän tänäkin vuonna yli kahteen prosenttiin. Samaan aikaan kun talouskasvu pitää pintansa odotettua paremmin, inflaation hidastuminen näyttää pysähtyneen. 

Talouskasvunäkymien kirkastuminen ja inflaation tasaantuminen jonkin verran keskuspankkien tavoitetasojen yläpuolelle ovat johtaneet varsin merkittävään koronlaskuodotusten uudelleen hinnoitteluun. Markkinat hinnoittelevat sekä Fediltä että EKP:ltä noin 75 korkopisteen verran koronlaskuja tämän vuoden aikana. Koronlaskuodotukset ovat noin puolittuneet viimeisen kuukauden aikana. Fed on itse puhunut tänä vuonna samansuuruisista koronlaskuista, joten markkinahinnoittelu vastaa nyt Fedin näkemystä. EKP ei ole antanut mitään numeerista arviota, mutta suuruusluokka lienee suunnilleen sama kuin Fedillä.

Huomioiden koronlaskuodotuksissa tapahtuneen muutoksen, osakemarkkinoiden kehitys on ollut erittäin vahvaa. Kuten viime vuonnakin, Yhdysvaltojen suuret teknologiayhtiöt ovat jälleen toimineet globaalien osakemarkkinoiden nousuvetureina pääsääntöisesti loistavien Q4-tulosten siivittäminä. Myös Euroopassa alkuvuoden nousua on vetänyt kourallinen kasvuyhtiöitä. Jos tämän pienen yhtiöjoukon vaikutus jätettäisiin huomioimatta, tuloskasvu ja osakemarkkinoiden tuotot näyttäisivät huomattavasti vaatimattomammilta.

Ei muutosta allokaatioon

Talouskasvunäkymien parantumisen myötä syklisten osakemarkkinoiden, kuten Suomen, Euroopan ja pienyhtiöiden painon lisääminen alkaa vähitellen houkuttaa. Haluamme kuitenkin nähdä vielä lisää evidenssiä siitä, että käänne parempaan on todella tapahtumassa, ennen kuin olemme valmiita lisäämään riskiä. Lisäksi osakemarkkinoilla on nyt lähes yhtäjaksoista nousua takanaan jo yli neljä kuukautta. Omissa valuutoissaan globaalit osakemarkkinat ovat nousseet lokakuun lopusta lukien yli 20 prosenttia. Paljon hyviä uutisia on siis jo hinnoiteltu sisään. 

Pidämme allokaatiomme toistaiseksi ennallaan ja osakkeet neutraalipainossa. Osakeallokaatiossa olemme alipainossa Yhdysvalloissa ja ylipainossa Pohjoismaissa. Euroopassa, Japanissa ja kehittyvillä markkinoilla olemme neutraalipainossa. Koroissa alipainotamme pitkiä korkoja ja olemme ylipainossa lyhyissä koroissa. Korkoallokaation sisällä ylipainotamme kehittyvien markkinoiden paikallisvaluuttamääräisiä valtionlainoja sekä Investment Grade ja High Yield -yrityslainoja. Dollarimääräiset kehittyvien markkinoiden valtionlainat ovat neutraalipainossa ja euroalueen valtionlainat isossa alipainossa.