Konferenssikuulumisia vastuullisen sijoittamisen maailmasta – miten onnistuu siirtymä kauniista sanoista vaikuttaviin tekoihin?

Maailman johtava vastuullisen sijoittamisen konferenssi PRI in Person & Online 2022 kokosi yhteen vastuullisen sijoittamisen ammattilaiset. Konferenssi järjestettiin 29.11.–2.12. Barcelonassa. Vastuullisen sijoittamisen periaatteiden mukaisesti hallinnoitavan varallisuuden kasvaessa ja konferenssin puheenvuoroja kuunnellessa voi huokaista hetkeksi helpotuksesta. Toivoa on, ja kestävämmän tulevaisuuden eteen on tehty jo vuosien ajan ympäri maailman esimerkillisiä konkreettisia tekoja sijoittajien toimesta.

Kuitenkin, kun vastuullinen sijoittaja kehuskelee itseään hyväksi tyypiksi, kannattaa muistaa, että globaalien ja lokaalien haasteiden ratkaisemisessa on paljon tehtävää. Samaan aikaan haastava maailmantilanne pistää vastuullisen sijoittamisen menetelmät happotestiin. 

Viisi nostoa vastuullisen sijoittamisen markkinasta ja ilmiöistä

1. Hiilineutraalius on tällä hetkellä näkyvin teema. Valtiot, yritykset ja varainhoitajat ovat asettaneet tavoitteita hiilineutraaliudelle, osa jopa kymmenen vuoden sisään, ja nämä ilmastositoumukset ovat itseään vahvistava kierre: sijoittajien ja valtioiden tavoitteet määrittävät myös yritysten tavoitteita. Mikäli valtiot, yritykset ja varainhoitajat vetävät yhtä köyttä ja toteuttavat tavoitteita, voisi maailma olla hiilineutraali vuonna 2050. On kuitenkin hyvä tiedostaa ero juhlapuheiden ja todellisten toimenpiteiden välillä. Hiilineutraaliustavoitteiden vastuutus saatetaan helposti tyrkätä tuleville tekijöille, vaikka hommiin pitäisi ryhtyä heti. Uskottava ilmastotavoite vaatii selkeät välitavoitteet ja suunnitelman. Jos nämä puuttuvat, on hiilineutraalius viherpesua, josta voi joutua myös vastuuseen. Ennakkotapauksina voidaan pitää ilmasto-oikeuskäyntejä, joissa esimerkiksi ympäristöjärjestöt ovat haastaneet hallituksia ja valtioita oikeuteen riittämättömistä ilmastotoimista. 

2. Vastuullisen sijoittamisen markkina on eurooppavetoinen. Osittain vastuullisen sijoittamisen markkinakehitystä selittää Euroopan yhtenäinen markkina-alue ja tarpeeksi homogeeniset toimijat, jolloin myös yhteneväisen sääntelyn toteuttaminen on helpompaa. EU:n laajuisen kestävän rahoituksen sääntelyn tavoite on, että sijoittajat, yritykset ja EU:n jäsenvaltiot pystyvät suuntaamaan rahoitusta kestävää kehitystä edistäviin toimiin.

Muut seuraavat Eurooppaa, mutta vastuullisen sijoittamisen markkinavetoinen kehitys kohtaa haasteita. Esimerkiksi Yhdysvaltojen vastuullisen sijoittamisen markkina on kokenut hyvän vauhdin jälkeen lässähdyksen. Puhutaan backlashista, ja joissain osavaltioissa ESG kokee osakseen peräti selkeää vastustusta. Toisaalta Aasiassa on nähtävillä positiivista kehitystä, mutta systemaattisempi integrointi on haastavaa johtuen poliittisista esteistä, haasteista yritysten toimintaympäristöissä ja lainsäädännössä.

Vastuullisen sijoittamisen markkina kasvaa vuosi vuodelta, mutta vauhdin pitäisi olla nopeampaa. Vastuullinen sijoittaminen ei vielä globaalisti ole itsestäänselvyys.

3. Kestävän rahoituksen sääntelytsunamissa uintitaito ja kellukkeet ratkaisevat. Vaikka kestävän rahoituksen EU-sääntelyn tarkoitus on hyvä, ei sen käytäntö välttämättä edistä asiaa. On tietysti hyvä, että markkinaa sekä termistöä yhtenäistetään ja pyritään ehkäisemään viherpesua, mutta samalla sääntelyn tulkinnanvaraisuus ja nopea aikataulu on laittanut toimijat ikävään tilanteeseen. Implementoida pitäisi ja kiireellä, mutta edellytykset toteuttamiseen eivät ole kovin hyvät.

Tulkinnanvaraisuus on esimerkiksi aikaansaanut sen, että olemassa olevia sijoitustuotteita uudelleenluokitellaan alemmalle tasolle vastuullisuuden näkökumista. Vaikka sijoittaja olisi sijoittanut vastuullisen sijoittamisen rahastoon, voi tilanne olla se, että tuotetta ei jatkossa luokitellakaan vastuulliseksi. Kovin yllättävää ei varmaan ole sekään, että sääntely ei välttämättä vastaa kuluttajatarpeita sisältäessään massiivisesti uutta dokumentaatiota ja raportointia.

Vaikka tarkoitus on ollut lisätä sijoitustuotteiden läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta, on selvää, että sijoittajilla on edessä pitkän matkan uinti tuotteiden dokumentaation parissa, ja asioista kiinnostuneen on hyvä varata kellukkeita matkaan mukaan.

4. Vastuullisen sijoittaminen herättää keskustelua. Ja hyvä niin, koska sopiva kriittisyys ja avoimuus auttaa tiedostamaan puutteet sekä ennakoimaan ja löytämään ratkaisuja niihin.

Pulkkamäkimäisessä markkinaympäristössä uhkana on lyhytjänteisyys. On myös ollut havaittavissa vastuullisen sijoittamisen menetelmien kyseenalaistamista ajankohtaisten ilmiöiden takia – esimerkiksi poissulkukriteerejä aseteollisuuteen ja fossiilisiin liittyen. Lisäksi edellä mainitun sääntelytsunamin tarkoituksenmukaisuus ja hyödyllisyys sekä toimijoiden että sijoittajien näkökulmasta on vielä kysymysmerkki, ja vasta myöhemmin näemme, onko sääntely edistänyt tavoitettaan.

On myös hyvä tiedostaa, että kyynisyys voi kasvaa, kun vastuullisuuslukutaito kehittyy ja kun viher- ja vastuullisuuspesu syövät vastuullisen sijoittamisen mainetta. Vaikka vastuullisen sijoittamisen markkina on kasvanut tasaisesti, on tiedostettava riski lässähdykseen, kuten Yhdysvalloissa on havaittavissa.

5. Luottamus on kaikki kaikessa. Sijoittaminen vaatii pitkäjänteisyyttä, johdonmukaisuutta ja luottamusta. Myös vastuullinen sijoittaminen. Markkinoiden turbulenssissa luottamus sijoitusstrategiaan ja siihen, että pulkkamäelläkin on pohja, josta on matka ylöspäin, ei aina ole kokeneellekaan sijoittajalle helppoa.

Ei pidä hätiköidä, mutta luottamusta ei myöskään voi pettää. Liian prameista lupauksista voi aiheutua kyynisyyttä, ja luottamuspulan korjaaminen vaatii aikaa ja työtä. Tämän takia viher- ja vastuullisuuspesun on loputtava, ja toimijoiden on keskityttävä tekoihin.

Konferenssin puheenvuoron lausahdus kiteyttää sijoittajien tahdon: “Don’t tell me what you don’t do with my money, tell me what you do with my money.” Tämä on myös vastuullisen sijoittamisen kehityksen suunta. Pelkkien pahistoimialojen poissulkeminen ei hetkauta eikä riitä. Tärkeämpää on tehdä selväksi, miten sijoittamisella voidaan rakentaa kestävämpää tulevaisuutta, miten vastuullisuustekijöiden huomiointi tarkoittaa myös parempaa sijoitusten riskienhallintaa, miten sijoittaja voi vaikuttaa yhtiöihin ja toimialoihin aktiivisen omistajuuden ja yhtiövaikuttamisen kautta sekä mitä mitattavaa vaikuttavuutta voidaan saada aikaan.

Ilmastonmuutoksen lisäksi luonnon monimuotoisuus sekä erilaiset sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyvät teemat kasvattavat huomiota ja vaativat ratkaisuja. Ei ole kiinnostavaa mitä rahalla ei tehdä, vaan se mitä sillä tehdään ja mitä sillä saadaan aikaan. On kyseessä sitten voitot tai vastuullisuus tai molemmat.