Tuleeko energiakriisistä Euroopan Lehman Brothers -hetki vai opittiinko finanssikriisistä jotain?

”Talvi on tulossa.” Tämä on se lause, jonka ympärillä olemme salkunhoidossa käyneet keskusteluja käytännössä jokaisen eurooppalaisen yhtiön johdon kanssa, joita olemme viime kuukausina tavanneet. Uutisvirtaa seuraamalla saa helposti käsityksen täydellisestä kaaoksesta, joka odottaa Eurooppaa ensi talvena sähkön hinnan noustessa tähtitieteellisille tasoille ja sähköyhtiöiden kaatuessa dominoiden tapaan. Eurooppalaisten pörssiyhtiöiden kanssa keskustellessa saa tilanteesta hyvin erilaisen, todennäköisemmän ja realistisemman kuvan. 

Siinä missä poliitikot nukkuivat onnellisesti ruususen untaan koko viime kevään ja ummistivat korvansa yksityisen sektorin varoitteluista tulevasta energiakriisistä, yrityssektorilla alkoi toden teolla tapahtumaan jo helmi-maaliskuussa Putinin hyökkäyssodan alettua Ukrainassa. Yhtiöt alkoivat heti valmistautua maakaasun toimitusten pienentymiseen ja jopa loppumiseen, ja yhtiöt alkoivat implementoimaan toimenpiteitä hyvissä ajoin jo keväällä peukaloiden pyörittelyn sijaan. 

Esimerkiksi Saksassa maakaasun kulutus on kesän aikana pienentynyt jo 20 prosenttia normaalia keskikulutusta pienemmäksi ja ekonomistit arvioivat, että tämä 20 prosentin pienennys on maksanut Saksalle yhden prosenttiyksikön BKT-kasvusta.

Saksalaiset yhtiöt, joita olemme tavanneet, kertovat vakuuttavaa viestiä: vaihtoehtoisia energialähteitä sähkön ja lämmön tuottamiseen on otettu jo aktiivisesti käyttöön. 

Saksalaiset yhtiöt, joita olemme tavanneet, kertovat vakuuttavaa viestiä: vaihtoehtoisia energialähteitä sähkön ja lämmön tuottamiseen on otettu jo aktiivisesti käyttöön. Lyhyellä tähtäimellä tämä tarkoittaa mm. öljyn ja kivihiilen käytön kasvattamista, mikä ei toki ole mikään ekoteko, mutta se antaa Euroopalle aikaa irtautua Venäjän fossiilisista energiamuodoista ja rakentaa Eurooppaan kestävää uusiutuvaa energiaa. Kannustin on nyt totisesti kohdallaan ja muutoksen vauhti tulee varmasti kiihtymään nopeammaksi, kuin mitä kukaan olisi ennen sotaa osannut odottaa. Saksalaiset pörssiyhtiöt ovat pystyneet jo tähän mennessä leikkaamaan maakaasutarpeitaan keskimäärin 20-40 prosenttia, ja talveen mennessä maakaasuriippuvuutta on saatu purettua varmasti vieläkin enemmän. 

Yksityisten kotitalouksien maakaasun kulutus onkin hankalampi yhtälö, varsinkin jos taloa lämmitetään maakaasulla ja ainoa nopea vaihtoehto on sähkölämmitys. Kotitaloudet tulevat varmasti energia- ja sähkölaskujen nousun kannustamana tekemään oman osansa kulutuksen leikkaamisessa. Heille rahan säästäminen on vähintään yhtä hyvä kannustin toimia näin, kuin pörssiyhtiöillekin. 

Mitä sitten tapahtuu energia- ja sähköyhtiöille, jotka uhkaavat kaatua johdannaisten vakuusvaatimusten räjähdysmäiseen kasvuun? EU ja yksittäiset jäsenvaltiot tekevät varmasti aivan kaikkensa ja vähän päälle, jotta näin ei pääse käymään. Tuntuisi aivan hullulta, jos BKT per asukas -mittarilla varsin köyhä ja nominaaliselta bruttokansantuotteeltaan yli 10 kertaa EU:ta pienempi Venäjä pystyisi saamaan koko maanosan polvilleen. Finanssikriisistä on opittu ja vastaavaa systeemishokkia ei päästetä vahingossa käymään. Tosin velka, jota kriisistä selviämiseen otetaan, jää jälkipolvien maksettavaksi, mutta lasku on silti pienempi kuin mitä sähköyhtiöiden kaatumisesta seuraisi koko EU:n kansantaloudelle.

Yritysten viesti on pysynyt myös alkusyksyn aikana rakentavan positiivisena. Pörssiyhtiöt eivät pääsääntöisesti näe mitään kysynnän romahdusta lähitulevaisuudessaan. Päinvastoin useat yhtiöt kommentoivat edelleen ennätyskorkeista tilauskirjoista ja ennätystuloksista. Toki myös finanssikriisissä syksyllä 2008 yhtiöiden viesti säilyi positiivisena, kunnes tuli täydellinen äkkipudotus. Yhtiöt ovat oppineet läksynsä finanssikriisin ajoilta ja taseet ovat tällä hetkellä vahvat ja kulurakenteet huomattavasti joustavammat mitä silloin oli. Samoin pankkisektori on moninkertaisesti vahvempi verrattuna finanssikriisin aattoon. Finanssikriisin seurauksena pankkien omien pääomien vaateet kiristyivät tasaisesti seuraavat 10 vuotta, mikä tuskastutti pankkiosakkeisiin sijoittaneita matalien korkojen lisäksi, mutta nyt myös pankkisektori on paljon valmiimpi kestämään taantuman ja energiakriisin haasteet.

Siinä missä moni odottaa pelonsekaisin tuntein loppusyksyä ja tulevaa talvea, fiksut sijoittajat näkevät jo markkinalaskussa mahdollisuuksia hyviin pitkän ajan tuottoihin.

Siinä missä moni odottaa pelonsekaisin tuntein loppusyksyä ja tulevaa talvea, fiksut sijoittajat näkevät jo markkinalaskussa mahdollisuuksia hyviin pitkän ajan tuottoihin. Pitkästä aikaa asiakkailta on jo alkanut tulemaan kysymyksiä, että joko nyt kohta on käsillä oikea hetki lisätä riskipainoa. Jokainen sijoittaja tekee päätökset oman riskiprofiilinsa mukaan, eikä markkinapohjia pysty ennustamaan kukaan, mutta hyvien laatuyhtiöiden toimitusjohtajia kuunnellessa tulee väkisinkin tunne, että kyllä tästäkin kriisistä selvitään ja hyvät yhtiöt tulevat kriisistä ulos entistä vahvempina.