High yield -konferenssin kuulumisia
Kahden vuoden pandemiatauon jälkeen Deutsche Bank järjesti viime viikolla yhden suurimmista eurooppalaisen high yield -markkinan vuotuisista konferensseista Lontoossa. Sijoittajat ja yli 70 high yield -yhtiötä tapasivat toisensa nyt fyysisesti.
Yhtiötapaamisissa kuumin puheenaihe oli inflaatio. Yleisesti ottaen tuotteiden hintoja on kyetty nostamaan alkuvuonna kohonneen kustannustason verran. Kyse on lähinnä korkeammista raaka-aine- ja energiakustannuksista, jotka koettelevat erityisesti teollisuusyhtiöitä. Palkkainflaatio on ainakin toistaiseksi ollut maltillista. Kysyntä vaikuttaa myös pysyneen vahvana kautta linjan eikä merkkejä taantumasta ollut ainakaan vielä olemassa. Marginaaleissa on laskupaineita vuoden lopulle tultaessa raaka-aineiden hintasuojien erääntyessä teollisuudessa. Myynti tulee kasvamaan kuitenkin niin paljon, että tulokset käyttökatetasolla nousevat viime vuodesta. Lähtötilanne on muutenkin hyvä, sillä yhtiöt olivat viime vuonna aktiivisia jälleenrahoitusmarkkinalla, minkä ansiosta high yield yrityksillä on käteistä ennätysmäärä eli noin 30% bruttovelkaan verrattuna.
Pankkien lainasyndikaatit kertoivat Euroopassa tekeillä olevan M&A aktiviteetin olevan noin 20 mrd euroa, josta noin 10 mrd rahoitettaisiin high yield bondeilla ja loput lainoilla. Pankit ovat kiristäneet lainanannon kriteerejä ja vaativat nyt alhaisempaa velkaantuneisuutta yritysostotilanteissa. Uutena sijoittajaryhmänä markkinalle on tullut tänä vuonna private debt, jotka ovat ostaneet kokonaisia uusemissioita perinteisten high yield sijoittajien sijaan. Lainojen tarjonta on pudonnut Euroopassa tänä vuonna noin 75% viime vuodesta lähinnä siksi, että korkojen nousu on saanut yhtiöt epäröimään uuden lainan liikkeeseenlaskussa. Toisaalta jälleenrahoitustarve on vilkkaan viime vuoden jälkeen pienempi. Sijoittajien kysyntä on ollut puolestaan varovaista yleisen markkinalevottomuuden vuoksi.
Sijoittajilla vaikuttaa olevan hyvin käteistä ja mitään kiirettä sen sijoittamisessa ei ole pidetty. Pakkomyyntiä ei markkinalla ole tämänkään vuoksi juuri nähty. Jälkimarkkinahintoja pidetään huokeina, koska yli 90% lainoista on hinnoiteltu alle nimellisarvon tarjoten arvonnousupotentiaalia esimerkiksi yritysostotilanteessa. Uusia emissioita ollaan valmiita ostamaan, jos niiden tuottotaso on riittävän houkutteleva jälkimarkkinaan nähden.
Olemme bear-markkinassa, se lienee selvää, jossa korot ja tuottoerot ovat nousupaineessa. Keskuspankkien antaman tuen poistuessa markkinalta yritys- ja lainavalinnoilla on entistä suurempi merkitys. Korkosijoittajalle lohtua tuo tuottotaso, joka on eurooppalaisessa high yield markkinassa noussut yli 6 %:n. Tämä antaa puskuria tuottoerojen tai korkojen 1.5 – 2.0% nousulle seuraavan vuoden aikana.
Blogin ovat kirjoittaneet salkunhoitajat Tapio Jokisaari ja Kai Leppelmeier.