Teknologiayhtiöiden vuoristorataa ja muita havaintoja tuloskaudesta
Alkuvuosi on ollut monella tavalla haastava sekä yhtiöille että sijoittajille. Inflaatio ja korkojen nousu yhdistettynä Venäjän sotaan Ukrainassa on näkynyt merkittävästi yhtä lailla sijoittajan tuotoissa kuin yhtiöiden toimintaympäristössä.
Tuloskaudet ovat aina hyviä hetkiä mitata sen hetken pulssi eri toimialoilla ja yhtiöiden johdon keskuudessa, niin tälläkin kertaa. Olemme periodissa, jossa vuoden takaiset vertailujaksot ovat erittäin kovat. Näin ollen samanlaisia kasvulukuja, mihin sijoittajat ovat tottuneet edellisinä neljänneksinä, ei ole luvassa mutta se ei kuitenkaan tarkoita, että kasvu ei olisi hyvää. Fokus on kuitenkin samassa kysymyksessä kuten aina tässä vaiheessa vuotta: Miltä loppuvuosi näyttää yhtiöiden näkökulmasta?
Kun tuloskausi on jo päässyt kohtalaisen pitkälle, joitain ilmiöitä on havaittavissa. Ensimmäisen neljänneksen tulokset ovat laajasti olleet hyviä mutta sekä USA:ssa että Euroopassa on nähty monelta yritykseltä pehmeää ohjeistusta loppuvuoden näkymistä. Näiden yhtiöiden kurssireaktiot uutiseen ovat tällä kertaa olleet usein poikkeuksellisen negatiiviset, erityisesti jos kyseessä on korkeamman arvostuskertoimen omaava markkinoita nopeammin kasvava yritys. USA:ssa isot teknologiayhtiöt ovat raportoineet hyvin epäyhtenäisiä tuloksia ja ohjeistuksia. Ääripäinä voinee mainita nykyään Meta-nimellä toimivan Facebookin, jonka osakekurssi nousi tulospäivänä lähes 18 prosenttia yhtiön palveluiden päivittäisten kävijämäärien kääntyessä jälleen nousuun. Vastaavasti Netflixin osakekurssi laski tulospäivänä huimat 35 prosenttia yhtiön raportoidessa ensimmäistä kertaa historiassa laskua palvelun käyttäjämäärissä. Netflix oli tietenkin yksi korona-ajan suurimpia hyötyjiä ihmisten pysytellessä kotona, joten lienee vain luonnollista, että poikkeuksellisen korkean kasvun jälkeen on odotettavissa vaikeampia aikoja lyhyellä tähtäimellä. USA:ssa ehkä selkein merkki hidastuvasta kuluttajakysynnästä ja kasvavasta taantuman mahdollisuudesta saatiin Amazonilta, jonka liikevaihdon kasvu oli hitainta lähes kahteen kymmeneen vuoteen ja jonka tulos putosi tappiolle vastoin markkinoiden odotuksia. Kohonneet polttoaine- ja palkkakulut nostivat Amazonin nettikaupan toimituskuluja 14 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, mikä luonnollisesti aiheuttaa erittäin kovan kannattavuuspaineen lyhyellä tähtäimellä. Teknojättien vaihtelevista tuloksista huolimatta tuloskasvunäkymä on edelleen kehittynyt suotuisasti Yhdysvalloissa. Tulosennusteet ovat nousseet keskimäärin 6,3 prosenttia tämän vuoden aikana ja konsensusennusteiden trendi on jatkanut vahvasti ylöspäin inflaatiosta, kiristyvästä rahapolitiikasta ja Ukrainan sodasta huolimatta.
Euroopassa Ukrainan sota on tietenkin paljon lähempänä ja konkreettisemmin vaikuttamassa talouteen ja erityisesti kuluttajien luottamukseen. Tästä huolimatta myös Euroopan tuloskausi on sujunut pääsääntöisesti positiivissa merkeissä. Inflaation vaikutuksen näkee hyvin yritysten liikevaihtojen kasvun positiivisena kehityksenä, kun tähän mennessä lähes 70 prosenttia tuloksen raportoinneista yrityksistä on ylittänyt markkinoiden liikevaihto-odotukset. Vastaavasti tulosylityksiä on nähty noin 56 prosentilla yrityksistä, eli kasvaneet kulupaineet ovat näkyneet selkeästi kannattavuusluvuissa liikevaihtojen suotuisasta kehityksestä huolimatta. Ehkä kaikkein yllättävintä Euroopassa on ollut tulosennusteiden erittäin vahva kehitys tänä vuonna. Konsensustulosennusteet ovat nousseet 11,5 prosenttia alkuvuoden aikana ja tulosennusteiden kasvutrendi on ollut nouseva koko alkuvuoden. Tulosennusteiden nousu on ollut Euroopassa yhtä vahvaa alkuvuonna viimeksi yli 10 vuotta sitten talouden elpyessä finanssikriisistä – edes koronataantumasta elvyttäessä viime vuonna tulosennusteet eivät nousseet yhtä paljon. Osakemarkkinat ovat kuitenkin kehittyneet mollivoittoisesti alkuvuonna, eli osakemarkkinoilla on tällä hetkellä huomattavan suuri epäluulo lähikuukausien näkymien suhteen. Ukrainan sota aiheuttaa markkinoille epävarmuutta, joka ei näy tulosennusteissa, mutta joka on sijoittajana pakko ottaa huomioon – jos Venäjä päättää katkaista kaasutoimitukset Saksaan ja muuhun Eurooppaan, ajautuu Eurooppa vääjäämättä taantumaan. Venäjän presidentti toimii tällä hetkellä arvaamattomasti ja ei-rationaalisesti, mikä heikentää markkinoiden riskinottohalukkuutta lyhyellä tähtäimellä.
Lyhyen aikavälin epävarmuuksista huolimatta näemme markkinoilla myös paljon pieniä positiivisia merkkejä vahvan tulosennustekehityksen lisäksi: epävarmuus USA:n keskuspankki Fedin koronnostoputkesta on selkiytymässä, inflaatio näyttäisi olevan korkeimmillaan juuri nyt ja hidastumassa loppuvuonna, konepajateollisuuden erittäin vahvat tilauskirjat tuloskaudelle vahvistavat luottamusta talouskasvun jatkumiselle, komponenttipula on hellittämässä pikkuhiljaa ja COVID-epidemia laantuu myös Aasiassa. Jos Ukrainan sota jähmettyy asemasodaksi Itä-Ukrainassa (samaan tapaan kuin vuosina 2015–2021), on hyvä mahdollisuus osakemarkkinoiden elpymiselle loppuvuoden aikana.
Markkinakatsauksen on kirjoittanut salkunhoitaja Juuso Kenkkilä.
