Sota ja nousevat raaka-aineiden hinnat heiluttavat markkinoita
Sijoitusmarkkinat valtasi helmikuussa suuri epävarmuus, kun Venäjä aloitti sodan Ukrainaa vastaan. Globaalit osakemarkkinat laskivat helmikuussa sekä omissa valuutoissaan, että euroissa noin 2,5 % ja lasku on jatkunut myös maaliskuun alun aikana. Korkomarkkinoillakin tuotot olivat kautta linjan negatiivisia.
Varsinkin kehittyvien markkinoiden valtionlainoissa nähtiin raju pudotus, kun Venäjän valtionlainojen ja ruplan arvo romahtivat Venäjälle asetettujen sanktioiden myötä. Venäjän markkinoiden romahdus ei kuitenkaan ole juuri koskettanut Aktian kehittyvien markkinoiden valtionlainarahastoja, koska meillä ei ole sijoituksia Venäjällä.
Sodan suorat vaikutukset globaaliin talouskasvuun ovat todennäköisesti pienet, koska Venäjä ja Ukraina ovat vain pieni osa globaalia taloutta. Epäsuorat vaikutukset voivat kuitenkin olla huomattavasti suurempia. Venäjä on suuri öljyn ja raaka-aineiden tuottaja ja molemmat maat puolestaan merkittävä maatalousmaita. Öljyn, raaka-aineiden ja ruuan hinnan nousu kiihdyttää jo valmiiksi korkealla olevaa inflaatiota entisestään. Kun palkat eivät pysy inflaation vauhdissa, seurauksena on reaalipalkkojen lasku ja kuluttajien ostovoiman väheneminen, mikä voi tilanteen pitkittyessä hidastaa yksityistä kulutusta. Pahimmillaan edessä voi olla stagflaatio eli talousympäristö, jossa talous kasvaa hitaasti ja inflaatio on korkealla. Tämä olisi myrkkyä sekä osakkeille, että koroille.
Kiihtyvä inflaatio ja aiempaa epävarmemmat talousnäkymät asettavat keskuspankit puun ja kuoren väliin. Liian aggressiivinen rahapolitiikan kiristäminen voisi ajaa talouden taantumaan. Liika varovaisuus taas voi kostautua inflaation ryöstäytymisenä hallinnasta. Tilannetta vaikeuttaa se, että energian, raaka-aineiden ja ruuan hinnannousut ovat tarjontapuolen shokkeja, joihin rahapolitiikan kiristäminen ei välttämättä pure. Tyypillisesti keskuspankit pyrkivät katsomaan raaka-aineiden tarjontashokkien ”läpi”, mutta nykytilanteessa oman haasteensa luo se, että inflaatio on jo entuudestaan korkealla ja keskuspankit ovat huolissaan inflaatio-odotusten pysyvämmästä noususta. Epävarmuuden kasvusta huolimatta Fedin ja EKP:n odotetaan kiristävän rahapolitiikkansa. Seuraavan vuoden aikana markkina hinnoittelee Fediltä yhteensä noin 150 korkopisteen ohjauskoron nostoja ja myös EKP:n odotetaan nostavan korkoaan ainakin yhden 25 korkopisteen noston verran tämän vuoden lopulla.
Osake- ja korkomarkkinoilla ei ole alkuvuonna juuri ollut kohteita, jotka olisivat tarjonneet positiivista tuottoa. Heikko kehitys tarkoittaa kuitenkin sitä, että arvostustasot sekä osakkeissa, että koroissa ovat paljon houkuttelevammat kuin aikaisemmin. Osakemarkkinoiden arvostustasot ovat USA:n markkina pois lukien painuneet jo hiukan viimeisen 10 vuoden mediaanitasojen alle. Korkotasot puolestaan ovat nousseet mediaanitasojen yläpuolelle. Eteenpäin katsottaessa tuotto-odotukset ovat toisin sanoen nousseet, vaikka vallitseva tilanne onkin poikkeuksellisen epävarma.
Allokaatiossamme osakkeet ovat yhä neutraalipainossa. Sodasta johtuen inflaatio tulee kiihtymään entisestään ja talouskasvu tulee todennäköisesti hidastumaan. Emme kuitenkaan usko globaalin talouden olevan ajautumassa taantumaan. Talouskasvun hidastumisen näkökulmasta riskit ovat suurimmat Euroopassa ja Pohjoismaissa, mutta näiden markkinoiden osakkeita on alkuvuoden aikana jo lyöty selvästi eniten. Kokonaisuudessaan arvostustasot sekä osakkeissa että riskipitoisemmissa koroissa ovat jo houkuttelevilla tasoilla, joten emme epävarmuuden kasvusta huolimatta halua pienentää riskiä. Jos sotatilassa päinvastoin nähtäisiin yhtään rauhoittumista ainakin kohti tulitaukoa, niin markkinoilla voisi olla huomattavaakin nousupotentiaalia.
Markkinakatsauksen on kirjoittanut allokaatiojohtaja Tommi Tähtinen.
