Pääekonomistin blogi: Venäjän hyökkäyksen vaikutukset suomalaiseen kotitalouteen

Suomen riippuvuus Venäjästä on vähentynyt tasaisesti. Vuonna 2020 Suomen viennistä 4,5 % suuntautui itärajan taakse. Vuonna 2013 osuus oli vielä noin 10 %. Vienti on melko hajautunutta ja suurimmat erät ovat erilaisia koneita ja laitteita sekä paperi- ja kemianteollisuuden tuotteita. Tuonnista Venäjän osuus on 8,7 %, ja ostamme sieltä etenkin energiaa ja öljyä. Tuontiin liittyy myös suurin kysymysmerkki: Suomi tuo noin puolet kaikista polttoaineista Venäjältä.

Monelle yritykselle Venäjä on tärkeä kauppakohde

Vaikka Venäjän osuus Suomen viennistä on laskenut, on sillä edelleen merkitystä. Vuonna 2021 tuotteita ja palveluita vietiin yhteensä 4,3 miljardin euron arvosta. Luku vastaa kymmenien, jos ei satojen, pk-yritysten liikevaihtoa. Toisin sanoen Venäjä-kaupassa on edelleen merkittäviä yrityskohtaisia riskejä, vaikka ei kaupan tyrehtyminen tai jopa loppuminen koko Suomen taloutta raiteiltaan suistaisi.

Globaali maailma näkyy myös kotimaiselle kuluttajalle

Osittain olemme globaalien hintojen armoilla. Kriisin selvin taloudellinen vaikutus tässä vaiheessa suomalaiseen kuluttajaan tulee kohonneen raakaöljyn hinnan kautta. Bensiinin hinta pumpulla reagoi selvästi öljyn maailmanmarkkinahintaan, ja kun hinta nousee, kannattaa pumpulla varautua entistäkin korkeampiin hintoihin. Saman haasteen kohtaavat myös öljylämmitystä käyttävät kotitaloudet. Sen sijaan sähkömarkkinoilla on tilanne ollut maltillisempi. Sähkön hinnassa ei ole ainakaan vielä havaittavissa mitään muutosta.

Epävarmuus heijastuu välittömästi maailman pörsseihin ja sitä kautta myös suomalaisten sijoittajien ja säästäjien sijoitusten arvoihin. Vaikutus on selvästi negatiivinen, mutta markkinoiden ylä- ja alamäet ovat osa sijoittamista.

Olemme osa Eurooppaa ja maailmantaloutta

Vaikka Suomen talouden riippuvuus Venäjästä on pienentynyt selvästi, olemme silti osa Euroopan ja maailman talouksia. Venäjän invaasio Ukrainaan lisää epävarmuutta merkittävästi, niin meillä kuin muuallakin. Tämän seurauksena kriisi välittyy myös Suomeen, halusimme sitä tai emme. Epävarmuus on myrkkyä investoinneille vientimaissamme ja Suomesta viedään paljon juuri investointeihin liittyviä tuotteita.

Sanktiot määrittävät paljon

Venäjälle määrättävät sanktiot määrittävät suuren osan sodan taloudellisista seurauksista. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kaupankäynti venäläisten yritysten kanssa on jatkossa varmasti selvästi kyseenalaisempaa, oli sanktioita tai ei.

Lasse Corin lasse.corin(at)aktia.fi
Twitter: @lassecorin

Muut pääekonomistimme blogikirjoitukset löydät osoitteesta aktia.com.