Sijoitusvuosi on lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti
Vuosi on alkanut sijoitusmarkkinoilla voimakkaan myllerryksen keskellä. Globaalien osakemarkkinoiden tuotot ovat tätä kirjoitettaessa vuoden alusta katsottuna tukevasti pakkasella. Myös korkomarkkinoilla tuotot ovat olleet pääosin negatiivisia.
Myllerryksen taustalla on ennen kaikkea sijoittajien sopeutuminen nopeasti muuttuviin odotuksiin kehittyneiden talouksien rahapolitiikasta sekä geopoliittisten riskien nouseminen keskiöön Venäjän ja Ukrainan välisen konfliktin myötä. Inflaation sitkeys on saanut keskuspankit muuttamaan näkemyksiään varsin rivakkaan tahtiin, mikä on heijastunut sijoitusmarkkinoille nousevina korkoina ja voimakkaana osakerotaationa. Pääosin liikkeet ovat kohdistuneet ns. riskittömiin korkoihin sekä osakemarkkinoille. Korkotason nousu on jatkunut helmikuun alkupuolella ja Yhdysvalloissa 10 vuoden korko on nyt yli 2 %:n tasolla. Vielä merkittävämpää on ollut korkokäyrän merkittävä latistuminen, eli korkojen nousu on ollut huomattavasti ripeämpää lyhyemmän maturiteetin lainoissa verrattuna pitkiin lainoihin. Saksan 10 vuoden valtionlainan korko on noussut positiiviseksi ensimmäistä kertaa sitten kesäkuun 2019. Korkosijoituksissa ainoastaan kehittyvien talouksien paikallisvaluuttamääräiset lainat pääsivät tammikuussa positiivisiin tuottoihin.
Kehittyvien markkinoiden paikallisvaluuttamääräisten valtionlainojen tuottotasot houkuttelevalla tasolla
Kehittyvien maiden rahapolitiikan kiristys alkaa olla jo hinnoiteltu markkinoille, mikä näkyy pitkien korkojen nousupaineen maltillistumisena. Viime vuonna korkokomponentti söi lähes neljä prosenttiyksikköä kehittyvien markkinoiden tuotosta, ja todennäköisesti keskuspankit jatkavat alkuvuoden rahapolitiikan kiristämistä, joten sijoittajat joutuvat vielä jonkin aikaa odottamaan parempia korkotuottoja.
Historiallisen paikallisvaluttamääräisten valtionlainojen tuottotason voidaan sanoa olleen noin 6,5 % (mediaani), +/- 1 % -yksikkö. Viime vuosina nähdyt ennätysmatalat riskittömien korkojen tasot ovat heijastuneet myös kehittyvien markkinoiden korkotasoihin, 2020 vuoden lopulla paikallisvaluuttamääräisistä valtionlainoista koostuvan indeksin korkotuottotaso oli matalimmillaan 4,3 %. Näiltä tasoilta on kuitenkin nähty selkeää nousua viimeisen reilun vuoden aikana ja nyt helmikuussa korkotuottotaso on noussut 6,2 %:iin. On kuitenkin huomattava, että kehittyvien markkinoiden paikallisvaluuttamääräisiin valtionlainoihin sijoittavilla aktiivisilla sijoitusstrategioilla voi olla vertailuindeksin ulkopuolisten sijoitusten johdosta merkittävästi korkeampi juokseva korkotuotto (jopa 1-2 %-yksikköä), joka tarjoaa parempaa suojaa korkojen nousun varalle. Voidaan siis todeta, että korkotuottotasot alkavat olemaan houkuttelevia.
Odotamme kehittyvien talouksien inflaation taittuvan ensimmäisen vuosipuoliskon aikana, mikä lisää EM-reaalikorkojen houkuttelevuutta ja näkemyksemme mukaan tukee valuuttoja. Kehittyvien talouksien inflaatio on suurilta osin ulkoisten tekijöiden ajamaa, joten energian ja ruoan hintojen pohjavaikutusten pehmentyminen helpottaa hintapaineiden maltillistumista sekä vähentää keskuspankkien painetta rahapolitikan kiristämiselle. Tästä huolimatta Fedin rahapolitiikan kiristyminen tuskin vielä antaa tilaa EM-keskuspankkien koronlaskuille, vaikka inflaatiossa nähtäisiin merkittävämpi pudotus. Viime vuonna kehittyvien maiden valuutat heikentyivät yli 5 prosenttia Yhdysvaltojen dollaria vastaan, mutta eurosijoittaja hyötyi euron heikkoudesta, mikä käänsi valuuttatuoton hieman positiiviseksi. Dollari tuskin enää vahvistuu merkittävästi lähiaikoina, joten eurosijoittajan saama tuki heikkenee. Valuuttojen arvostusmallien mukaan (esimerkiksi REER = reaalinen efektiivinen valuuttakurssi) kehittyvien markkinoiden valuutat ovat edelleen keskiarvollisesti noin 5 % aliarvostettuja. Odotamme vuoden 2022 edetessä pidemmälle nousevien reaalikorkojen tukevan sijoitusvirtoja ja antavan tilaa valuuttojen vahvistumiselle.
Aktian allokaatiokomitea, joka vastaa omaisuusluokkien välisistä painotuksista, nosti kehittyvien markkinoiden paikallisvaluuttamääräiset valtiolainat merkittävään ylipainoon helmikuun kokouksessaan.
Tuoreen markkinakatsauksen on kirjoittanut salkunhoitaja Juuso Atrila.
Rahaston historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta kehityksestä. Tulevia tuottoja ei voida päätellä aiemmasta tuloksesta. Rahasto-osuuden arvo voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa varat kokonaan tai osittain. Myös odotettu tuotto voi jäädä saamatta. Tämä ei ole Aktia Pankki Oyj:n antama yksilöllinen suositus asiakkaalle. Aktia Pankki Oyj ei vastaa asiakkaan sijoitustoiminnan tuloksesta. Asiakkaan tuleva sijoitustoiminnan tulos riippuu verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Asiakkaan tulee aina ennen sijoituspäätöksen tekemistä tutustua rahoitusvälineen ominaisuuksiin, kuluihin ja riskeihin, jotka ilmenevät esimerkiksi sijoitusrahaston avaintietoesitteestä ja rahastoesitteestä.