Listautumisantien veto jatkuu vahvana
Listautumismarkkina jatkuu vilkkaana. Tämä kuvastaa talouden hyvää tilaa, rahoitusmarkkinoiden toimivuutta, monipuolistaa yritysten rahoituksen saamisen mahdollisuuksia ja luo omalta osaltaan vaurautta Suomeen. Aktiivista sijoittajaa tilanne kutkuttaa ja uutisvirrassa näkyy houkuttelevia kurssinousuja ja isoja kurssilaskujakin. On hyvä olla tarkkana ja huomata, että listautumismarkkina eroaa jälkimarkkinasta.
Akateemista tutkimusta asiassa on saatavilla paljon ja se ei ole pelkästään rohkaisevaa. Listautumisantien jälkeinen kurssikehitys erityisesti keskipitkällä aikavälillä jää keskimäärin yleisindeksille. Yritys on juuri listautumishetkellä keskimääräistä paremmassa kunnossa. Tämä taas voi johtua yrityksen toimialan suotuisasta tilanteesta ja tietysti myös siitä, että yritys on laitettu ”listautumiskuntoon”. Yritysjohto sekä myyvät omistajat pystyvät tunnistamaan tämän osakemarkkinoita paremmin. Tämä helposti johtaa siihen, että osakemarkkinoiden odotukset perustuvat tavanomaista suotuisampaan lähtötilanteeseen. Hienompi termi tälle on asymmetrisen informaation ongelma ja keskimäärin toteutuva kurssikehitys ei tarkoita sitä, että kaikkien osalta näin käy.
Markkinalla kysyntä ja tarjonta määräävät ja näiden merkitys korostuu listautumismarkkinalla. Listautumismarkkina voi olla liian ”kuuma” ja tällöin kysyntää on selvästi enemmän kuin tarjontaa. Tämä näkyy lyhyemmän välin rajuinakin kurssinousuina tai -laskuina. Esimerkiksi suuri kurssinousu listautumispäivänä johtuu fundamenttien ohella siitä, että juuri sitä osaketta ei ole ollut tarpeeksi saatavilla listautumisannista. Kuumalla markkinalla on houkutus osallistua myös niihin anteihin, jotka eivät ole oikein hinnoiteltu tai yrityksen laatu ei ehkä muuten kiinnostaisi.
Tarjontaan vaikuttaa myös yhtiön haluama tapa tulla markkinoille. Yhtiö voi haluta rajata tarjontaa vaikkapa omalle asiakaskunnalleen, kuten Indereksen listautumisannissa tehtiin. Tyypillisemmin yhtiö haluaa tietyntyyppisiä sijoittajia ja tällöin sijoittajat jaetaan eri luokkiin. Luokkina käytetään tyypillisesti instituutio- ja vähittäissijoittajia, joista ns. nurkkasijoittajia instituutioista on haettu jo ennen annin julkistamista markkinoille ja näille on sovittu suotuisasta allokaatiosta vastineeksi.
Itseäni joskus hymyilyttää tavoite siitä, että yhtiö hakee erityisesti pitkäaikaisia sijoittajia. Etenkin kun tavoitteena on saada osake kaupankäynnin kohteeksi, jossa hinta on sitä kurantimpi mitä enemmän osakkeella käydään kauppaa. Mutta tämäkin on perusteltua yhtiön kannalta tilanteissa, joissa listautumisen jälkeen on lisää rahoitustarvetta tai osakekurssin halutaan kehittyvän rauhallisesti ja johdonmukaisesti.
Kysyntä- ja tarjontatasapainolla on erittäin tärkeä merkitys sijoittajalle myös saatavilla olevien euromääräisten tuottojen vuoksi. Suuri kysyntä johtaa pienempiin allokaatioihin, eli osakkeita tulee pahimmillaan satojen eurojen arvosta. Silloin tehdylle työlle, eli listautumisannin analysoinnille, ei saa riittävää euromääräistä korvausta. Plus tai miinus 30 prosenttia sadasta eurosta on 30 euroa ja sadastatuhannesta 30 000 euroa. Ensimmäisellä euromäärällä ei ole juurikaan merkitystä kenenkään salkun tuotolle. Jos tätä ajatusleikkiä jatkaa samoilla äärimmäisillä luvuilla ja tekee jokaisesta listautumisannista merkinnän tasasummalla 100 000 euroa, niin huonoista tuleva suurempi allokaatio (täysi allokaatio ja tuloksena -30 000 euron tuotto) vetää tehokkaasti hyvistä (sadan euron allokaatio ja tuloksena +30 euron tuotto) saatavan hyödyn pakkaselle.
Listautumismarkkinaa kannattaa seurata ja osallistua selektiivisesti, kun mahdollisuuksia tulee. Se on kuitenkin vain täydentävä osa salkun tuottoja ja suurin osa tuotoista tulee, kun sijoittaa olemassa olevat sijoitukset oikein.
Seuraamme markkinaa aktiivisesti ja tulemme todennäköisesti jatkossa osallistumaan yhtiöiden pörssilistautumisiin. Siihen asti ja yllä mainituista syistä tulemme harvoin ottamaan vahvaa kantaa yksittäisiin listautumisanteihin. Osana palveluamme autamme varainhoidon asiakkaitamme osallistumaan näihin halutessaan ja mahdollisuudet tähän riippuvat siitä, mitkä ovat kunkin listautumisen tapauskohtaiset ehdot. Tällöin on hyvä muistaa tämän markkinan erityispiirteet.
Markkinatilanne etenkin osakemarkkinoilla on ollut hyvä viime vuoden aikana. Ei ole mitään syytä siihen, ettäkö se ei jatkuisi hyvänä jatkossakin, joskin maltillisempana kuin viime vuonna. Myös listautumismarkkinalla. Pankkiirikielellä sanottuna selektiivisyys on tärkeää alkavana vuonna.
Blogikirjoituksen on kirjoittanut Aktian Investment Deskin johtaja Ilkka Väkeväinen.