Tuloskauden kynnyksellä
Vuoden ensimmäinen tuloskausi puskee päälle vauhdilla, vaikka edellisen vuoden tilinpäätöksistä on vierähtänyt vasta tovi. Pohjoismaisella tasolla analyytikkoestimaattien näkyvien muutoksien puute kuvastaa hyvin markkinoiden odottavaa tunnelmaa. Mikäli aikaisempien tuloskausien trendi jatkuu, maltillinen tulosylitys ei juurikaan näy osakekurssissa, mutta pettymyksistä rangaistaan selvällä kurssilaskulla.
Esimakua alkavalle tuloskaudelle saatiin Yhdysvalloista, jossa maan pankkijätit J.P. Morgan, Wells Fargo ja Citigroup julkaisivat omat raporttinsa. Kaikki kolme pankkia raportoivat markkinaodotuksia paremmat tulokset. Segmenteittäin positiivisesti kehittyivät investointipankkitoiminta ja kaupankäynti sekä odotuksia maltillisemmiksi jääneet luottotappiovaraukset. Kotimaisittain pankkien tuloskauden avasi Nordea, joka niin ikään ylitti analyytikoiden odotukset. Nordean tulosylitys selittyi pääosin korkeilla käyvän arvon muutoksilla, alhaisilla kuluilla sekä matalilla luottotappiovarauksilla. Finanssisektorin positiivinen kehitys ei rajoittunut pelkästään pankkeihin, sillä myös tanskalaisten vahinkovakuuttajien Topdanmarkin ja Trygin tulokset olivat odotuksia paremmat. Vaikka vuoden ensimmäisen kvartaalin kasvaneet vahinkomäärät heikensivätkin yritysten kannattavuutta, ne jäivät kuitenkaan pelättyä maltillisemmalle tasolle.
Yhtiöiden näkymissä hajontaa
Tätä kirjoitettaessa myös muutama konepajayhtiö on ehtinyt kertoa tuloksistaan. Metsolle relevanttien verrokkiyhtiöiden Epirocin ja Sandvikin raporteissa suurten kaivospuolen laitteiden tilaukset laskivat selvästi edellisvuodesta. Molemmat yhtiöt kommentoivat kaivostoimialan kysynnän kuitenkin jatkuneen hyvällä tasolla. Hissiyhtiö Koneen tulos oli linjassa odotusten kanssa. Yhtiön näkymät Kiinassa pysyivät ennallaan, mutta uudisrakentamisen näkymiä nostettiin Euroopan ja Yhdysvaltojen osalta. Valmetin tulos oli kaksijakoinen prosessiteknologian markkinanäkymien heiketessä ja palveluiden näkymien parantuessa. Kokonaisuutena saadut tilaukset jäivät odotuksia heikommalle tasolle, mutta yhtiö uskoo kurovansa tämän loppuvuoden aikana umpeen.
Suomalaisten yritysten osalta Q1-tuloskausi avaa myös poliittisten lakkojen vaikutuksia yhtiöiden tulosriveihin. Työvoima- ja logistiikkahaasteet sisään tulevien komponenttien ja raaka-aineiden osalta ovat vaikeuttaneet tuotantolaitosten ylläpitämistä ja hankaloittaneet valmiiden lopputuotteiden toimittamista asiakkaille. Sopeutustoimia on nähty muun muassa sellutehtailla, ja tulosvaroituksia lakkojen johdosta on saatu mm. Outokummulta, Ponsselta, Kempowerilta ja Vaisalalta.
Pienyhtiöissä potentiaalia
Yksittäisen yrityksen näkökulmasta vuoden ensimmäinen kvartaali tuskin radikaalisti muuttaa vain hetki sitten annettua koko vuoden ohjeistusta, mutta tarjoaa signaalin siitä, miten tähän tavoitteeseen ollaan etenemässä. Monen yrityksen kommentit kuluvan vuoden osalta ohjeistavat vaisuun tai maltilliseen kehitykseen vuoden ensimmäisellä puoliskolla ja parantuvaan tekemiseen vuoden jälkimmäisellä puolikkaalla. Vaisun vuoden 2023 jälkeen konsensusodotukset tuloskasvun osalta ovat positiiviset niin Pohjoismaissa kuin Suomessa. Arvostustasoja tarkasteltaessa Helsingin pörssi ja pohjoismaiset pienyhtiöt näyttäytyvät edukkailta suhteessa omiin pitkän aikavälin keskiarvoihin. Pienyhtiöiden suhteellinen arvostusero suurempiin yhtiöihin on revennyt finanssikriisin tasoille, mikä tekee niistä houkuttelevan omaisuuslajin pitkäjänteiselle sijoittajalle.
Markkinakatsauksen on kirjoittanut Aktian salkunhoitaja Juha Laakso.