Etelä-Euroopan taloudet eivät sittenkään ole niin heikkoja

Puhumme säännöllisesti Italian suuresta julkisesta velasta ja heikosta kasvusta. Emme myöskään ole unohtaneet PIGS-lyhennettä (Portugal, Italy, Greece, Spain), joka syntyi eurokriisin syövereissä kuvaamaan talouspoliittisesti huonosti käyttäytyneitä maita Välimeren rannalla. Tilanne on kuitenkin kääntynyt. Vaihtotaseella mitattuna vain Kreikka oli taloutena Suomea heikompi ajanjaksolla 2019–2023.

Vaihtotase kertoo säästämisestä tai kilpailukyvystä

Vaihtotase mittaa rajan ylittäviä rahavirtoja. Suurimmat komponentit ovat vienti ja tuonti. Suuri ja pitkäaikainen alijäämä vaihtotaseessa muodostuu helposti ongelmaksi, koska negatiivinen vaihtotase yksinkertaistettuna tarkoittaa, että maasta virtaa enemmän rahaa ulkomaille kuin ulkomailta takaisin. Rakas länsinaapurimme Ruotsi nauttii suuresta ylijäämästä vaihtotaseessa. Tämä johtuu maan suuresta ja kilpailukykyisestä vientisektorista. Sama ilmiö näkyy Saksassa ja Tanskassa.

Ennen finanssikriisiä PIGS-maiden vaihtotaseet olivat alijäämäsisä (ja Suomen ylijäämäinen, kiitos Nokian). Italian alijäämä oli pienin, noin 3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kreikan oli ehdottomasti suurin, pahimmillaan lähes 15 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kreikasta virtasi siis valtavasti rahaa ulkomaille, koska kreikkalaiset ostivat paljon enemmän ulkomailta, kuin mitä sinne myivät. Tämä on myös osasyy Kreikan vaikeaan velkakriisiin.

Eurokriisin jälkeen tilanne on muuttunut. PIGS-maiden pyrkimykset talouksien vahvistamiseen tuottivat tulosta. Italian ja Espanjan vaihtotaseet ovat selvistä ylijäämäisiä, Portugalissa vaihtotase on nippa nappa nollassa ja Kreikassa vielä selvästi alijäämäinen.

Vaihtotaseella linkki velkaan

Vaihtotase linkittyy velkaan ja vaurauteen. Ylijäämäinen vaihtotase johtaa yleensä siihen, että kotimaasta löytyy vaurautta esimerkiksi julkisen sektorin alijäämä rahoittamiseen. Muistetaan, että ylijäämäinen vaihtotase tuo rahaa kotimaahan. Tätä rahaa voidaan silloin sijoittaa kotimaassa vaikkapa julkisen sektorin velkakirjoihin. Esimerkiksi Italiassa noin 22 prosenttia julkisesta velasta on ulkomaisten sijoittajien lainaamaa. Kreikassa vastaava luku ennen finanssikriisiä oli jopa 70 prosenttia.

Vaihtotaseen näkökulmasta Italia ja Espanja ovat itseasiassa taloudellisesti vahvempia kuin Suomi. Talouden kokonaiskuvan, samoin kun velkakestävyyden, hahmottaminen ei onnistu yhdellä talousindikaattorilla. Tästä vaihtotase on oiva esimerkki. Kannattaa siis katsoa muutakin kuin julkisen talouden velkaantuneisuutta tai BKT-kasvua.