Markkinaraati: Juustohöylä vai kirves – kuinka saamme Suomen julkisen talouden tasapainoon?
Tämän viikon Markkinaraadissa ruoditaan, mitä veroja pitäisi korottaa, mistä tulisi leikata ja mitä suomalaisten eläkkeille tulisi tehdä. Raadin asiantuntijat antavat näkemyksensä.
– Jos katsomme Suomea historiallisesti, talouskasvu alkoi noin 1950-luvulla, jolloin hyvinvointivaltio rakennettiin. Talouskasvu oli paljon parempaa kuin mitä se on nyt. Konsensusennuste ensi vuoden Suomen talouskasvulle on 1,9 prosenttia, ja se on yläpäässä siinä, mihin Suomessa talouskasvussa päästään. Historiallisesti se on kuitenkin hirveän vaatimaton kasvu. Tämä on kieltämättä valtava haaste, Aktian pääekonomisti Lasse Corin sanoo.
Corinin mukaan leikata pitää sieltä, missä sillä on pienin negatiivinen vaikutus yhteiskuntaan. Hyvinvointialueiden astuttua voimaan hän kyseenalaistaa tämänhetkistä kuntarakennetta.
– Tarvitsemmeko 309 kuntaa tämänhetkisten hyvinvointipalvelujen tuottamiseksi? Veikkaan, että emme. Muutos on poliittisesti vaikeasti toteutettavissa. Tästä voisi kuitenkin aloittaa", hän sanoo.
Lisäksi eläkeläisille pitäisi antaa paremmat mahdollisuudet osallistua työelämään.
– Ilmarisen kyselyssä kaksi kolmasosaa eläkeläisistä sanoi haluavansa jatkaa työelämässä tavalla toi toisella. Meillä Suomessa 65–69-vuotiaiden työllisyysaste on tällä hetkellä 19 prosenttia. Muissa Pohjoismaissa vastaava luku on vähintään 25 prosenttia, Corin toteaa.
– Toki emme voi olettaa kaikilta 40-tuntista viikkoa. Suurin osa toivoo osa-aikaista työtä, ehkä yksi-kaksi päivää viikossa, mutta se on kuitenkin aika iso ihmismäärä, jolla on halu tehdä töitä. Sitä ei mielestäni saa missään nimessä unohtaa. Voimmeko vero- tai eläkemaksukonstein tukea eläkejärjestelmää, jos eläkeläiset palaisivat töihin?"
Lasse Corinin lisäksi Markkinaraadissa keskustelivat Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n johtaja Emilia Kullas ja SAK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Niko Pankka.
Videon toistaminen vaatii sivuston kaikkien evästeiden hyväksymisen.