Valtiot vikkelinä velkakirjamarkkinoilla

Kehittyvien maiden dollarimääräisten valtionvelkakirjojen liikkeeseenlaskut ovat olleet vuoden alussa historiallisen korkeilla tasoilla. Toisin sanoen, tarjonta uusista bondeista on ollut korkeaa. Samalla kysyntä on ollut koholla, ja useissa velkakirjaemissioissa kysyntä on reippaasti ylittänyt tarjonnan. Osaltaan tätä selittävät suotuisammat lainaamiskustannukset tarjonnan puolelta, mutta myös korkosijoittajien halu lukita tuottoja nykyisillä tasoilla.

Nykyisen suhdanteen aikana keskuspankit ovat vastanneet nousevaan inflaatioon nostamalla korkoja ja kiristämällä rahahanoja. Tämä on nostanut rahoituskustannuksia ja vähentänyt kehittyvien valtioiden halukkuutta lainata dollareissa viime vuosien aikana. Kehittyvien markkinoiden riskilisiä ovat myös ajaneet riskit globaalista taantumasta sekä huolet velkojen takaisinmaksukyvystä korona-ajan velkaelvytyksen seurauksena. Viimeaikaiset viitteet inflaation hidastumisesta ja vihjeet rahapolitiikan keventämisestä ovat kuitenkin tuoneet jonkin verran helpotusta, lieventäen rahoitukseen liittyviä kustannuksia. Tämän seurauksena kehittyville markkinoille on ollut suotuisampaa hyödyntää rahoitusmarkkinoita, mikä on osaltaan ajanut määrällisesti merkittävää bonditarjontaa tämän vuoden alussa.

Tarmoa on löytynyt myös kysynnän puolella. Vuodenvaihteessa esimerkiksi Meksiko laski liikkeelle uutta velkaa yhteensä 7,5 miljardin Yhdysvaltain dollarin edestä, mikä on maan historian ennätys. Kysyntää oli yhteensä 20 miljardin dollarin edestä, eli reippaasti päälle tarjonnan. Unkarissakin vuoden ensimmäisessä dollarimääräisessä emissiossa Unkari kasvatti alkuperäisen 2,5 miljardin dollarin emission kokoa 500 miljoonalla, sillä tarjouskirjat olivat sen verran suuria. Vaikka pidempien korkojen tuottotasot ovat tulleet alas viime vuoden huipuista, tarjoavat ne silti sijoittajille korkeatuottoisen vaihtoehdon osaksi sijoitussalkkua. Myös omaisuusluokan suhteellisen korkea korkoriski (duraatio) antaa hyvän mahdollisuuden nauttia laskevien korkojen ympäristöstä. Näihin korkoinstrumentteihin liittyy toki muita riskejä, joita kehittyvien markkinoiden kovan valuutan verrattain korkeammat korot osaltaan heijastavat.

Talouden tulevaan kehitykseen liittyy aina epävarmuutta. Positiivisella puolella kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) päivitti talousennusteitaan ylöspäin vuoden alussa, ja näkee että riskit talouden rytinälle ovat pitkälti kadonneet. Inflaatio lähestynee keskuspankkien tavoitetasoja ja työmarkkinat pysyttelevät vahvoina – globaali talous porskuttaa siis vakaasti eteenpäin. Myös huolenaiheita löytyy, muun muassa Lähi-Idän levottomuuspesäkkeistä sekä Venäjän periksiantamattomasta aggressiosta Ukrainassa. Myös suuri vaalivuosi voi tuoda mukanaan yllätyksiä, sillä tänä vuonna vaalit järjestetään yli 50 maassa, mukaan lukien Yhdysvalloissa.

Nämä riskitekijät ja niiden realisoituminen heijastuvat varmasti tavalla tai toisella korkomarkkinoille. Siitä huolimatta ja mahdollisesti myös sen vuoksi ruokahalua tuoreista valtionkirjoista on ainakin kysynnän puolelta riittänyt nyt vuoden alussa. Useat kehittyvät valtiot näyttävät puolestaan haluavan lukita lainakustannuksia nykyisille tasoille, joten tarjonta on kasvanut. Osalla maista kyse on myös puolittaisesta pakosta, sillä niillä on ajankohtainen tarve uudelleen rahoittaa erääntymässä olevia lainojaan. Olipa syy kumpi tahansa, markkinaolosuhteiden helpottuminen on monelle kehittyvälle taloudelle erittäin tervetullut asia ja lisää liikkumavaraa budjettipolitiikassa.