Siirry sisältöön Siirry chattiin
Huijausyrityksiä liikkeellä Aktian nimissä – älä luovuta tietojasi puhelimessa, sähköpostissa tai tekstiviestillä Aktian nimissä on lähetetty huijausviestejä, joissa ilmoitetaan epäilyttävästä toiminnasta tilillä ja pyydetään suorittamaan maksu. Lue lisää
Olemme markkinasyklin viimeisessä vaiheessa

Olemme markkinasyklin viimeisessä vaiheessa

Maanantai 12. helmikuuta 2024 Markkinakatsaukset ja sijoitusnäkemykset

Talousnäkemys on kääntynyt päälaelleen viime vuoden alkuun verrattuna.

Viime vuoden alussa pelättiin nopeasti kiihtyvää inflaatiota ja peruutuspeiliin katsovia keskuspankkiireita, jotka tappavat talouskasvun liian aggressiivisilla koronnostoilla. Totuus oli jälleen tarua ihmeellisempää. Rahamarkkinakorot kyllä nousivat nopeasti, mutta maailmantalous piti hyvin pintansa Yhdysvaltojen imussa. Myös inflaatio lähti laskuun. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä kohtuullisesta talouskasvusta, hidastuvasta inflaatiosta ja alemmista keskuspankkikoroista alkoi muodostua yhteinen näkemys markkinoilla. Sijoittajalaumat laittoivat laput silmille ja lähtivät juoksemaan kovaa vauhtia samaan suuntaan: lyhyet ja pitkät korot kääntyivät laskuun ja osakemarkkinat nousivat. Huomattavaa oli alkuvuoden aikana sijoittajien epäsuosioon ajautuneiden markkinateemojen vahva käänne. Esimerkiksi talouskasvusta ja velanhoitokustannuksista suhteessa enemmän riippuvaiset pienemmän markkina-arvon yhtiöt kuroivat kiinni alituottoaan niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin.

Osakemarkkinoiden neljä kehitysjaksoa

Osakemarkkinoilla on tapana kehittyä jaksoissa, joista jokaisella on tietyt ominaispiirteet. Karkeasti jaksot voidaan jakaa Epätoivon, Toivon, Kasvun ja Optimismin jaksoihin. 

Epätoivon jaksot ovat aina pitkään jatkuneen nousumarkkinan päätös. Niille on ominaista, että jostain yksittäisestä negatiivisesta muuttujasta muodostuu elämää suurempi asia, ja pessimismi valtaa sijoittajien mielet. Osakemarkkinoilla nähdään voimakkaita, usein nopeita, negatiivisia hintaliikkeitä. Hinnoittelukertoimet (P/E) tippuvat nopeasti, koska reaalitaloudessa ja yhtiöiden tuloskehityksessä ei vielä ole ehditty nähdä mainittavaa muutosta. Epätoivon jaksoista ovat hyviä esimerkkejä 2008 puhjennut finanssikriisi, eurokriisi 2011 ja koronakriisi 2020. 

Epätoivoa seuraa Toivo. Toivon jakson alkuvaiheelle on ominaista, että riskisijoitukset palautuvat terävästi ilman mitään ennakkovaroitusta. Pessimismi on voimakkaimmillaan. Sanotaan, että markkinakonsensus on useimmiten oikeassa, mutta markkinakäänteissä se on aina väärässä. Toivon jaksolla epätoivon jakson odotukset talouden fundamenttien suhteen alkavat realisoitua: talouskasvu hyytyy ja yritysten tulokset laskevat. Asteittain nähdään kuitenkin valoa tunnelin päässä ja osakekurssit lähtevät pohjilta terävään nousuun. Hinnoittelukertoimet nousevat nopeasti, koska yritysten tulokset ovat samanaikaisesti laskussa. 

Toivon jaksoa seuraa markkinasyklin pisin Kasvun jakso. Tällöin yritysten tulokset vihdoin kasvavat, mutta tämä on pitkälti hinnoiteltu jo edellisellä toivon jaksolla. Osakekurssit nousevat reaalisesti vain vähän ja hinnoittelukertoimet itse asiassa laskevat, koska yritysten tulokset kasvavat nopeammin. 

Markkinasyklin viimeinen jakso on Optimismin jakso. Optimismin jaksolla positiivisesta talous-, tulos- ja kurssikehityksestä alkaa muodostua yhteinen näkemys markkinoilla. Alaa valtaa ”Yhdessä on hyvä olla” -tunnelma. Jaksolle on ominaista, että yritysten nimelliset tulokset kasvavat, mutta samanaikaisesti osakekurssit kasvavat tätä nopeammin, jolloin hinnoittelukertoimet kallistuvat. 

Tällä hetkellä käynnissä on Optimismin jakso

Viime aikojen kurssiliikkeiden ja toteutuneen talousdatan valossa vaikuttaa siltä, että olemme tällä hetkellä markkinasyklin viimeisellä eli Optimismin jaksolla. Kurssikehitys on ollut vahvaa, mutta samanaikaisesti toteutunut talousdata on yllättänyt positiivisesti. Yhdysvalloissa työmarkkinoiden tilanne näyttää melko hyvältä, ja viimeisimmät teollisuuden ja palvelualojen ISM-indeksit ylittivät odotukset. Myös Euroopassa talouden aktiviteettia kuvastavat mittarit ovat olleet ekonomistien hyvin alhaisia ennusteita parempia. Kasvukuva on kuitenkin selvästi Yhdysvaltoja heikompi. Yritysten tulokset ovat olleet kasvussa, mutta osakemarkkinoiden hinnoittelukertoimet ovat nousseet selvästi tätä nopeammin etenkin Yhdysvalloissa. Osakkeiden kallistuminen (P/E-lukujen nousu) onkin ollut suurin positiivisen kurssikehityksen ajuri.

Haasteena on arvioida kuinka kauan Optimismin jakso kestää, ja milloin sekä miten alkaa sijoittajan näkökulmasta ikävin Epätoivon jakso. Kun edellisessä kappaleessa esiin nostettujen asioiden lisäksi huomioidaan myös keskuspankkien korkosyklin asteittainen käänne kevyempään suuntaan, on todennäköistä, että Optimismin jakso jatkuu vielä jonkin aikaa, aina kuluvan vuoden loppupuolelle asti.