Euroalueen asuntomarkkinoilla suurta hajontaa
Suomessa asuntolainakannan kasvu on kääntynyt negatiiviseksi. Elokuussa asuntolainakanta oli 1,6 prosenttia vuodentakaista pienempi. Mutta mikä on tilanne muualla euroalueella? Kysymykseen on melko tylsä vastaus: kutakuinkin samanlainen. Yllätys löytyy kuitenkin Etelä-Euroopasta.
Suomessa taloyhtiölainat haittaavat vähän vertailua, mutta myös niissä kasvu on hidastunut. Eli tästäkin näkökulmasta kasvu on hidastunut, joskin taloyhtiölainat huomioiden kasvu olisi jonkin verran pirteämpää.
Viitekorkotyypin vaikutus lainakysyntään pieni
Asuntolainakannan kasvu on hidastunut lähes kaikissa euromaissa. Asuntolainakanta kuitenkin myös kasvaa useissa maissa. Esimerkiksi Virossa lainakannan vuosikasvu oli 7,3 prosenttia elokuussa. Mutta kuten lähes kaikissa muissakin maissa, myös Virossa kysyntä on selvästi hidastunut. Vielä vuosi sitten melkein kaikissa maissa asunnon ostoon otettujen lainojen kokonaismäärän vuosimuutos oli positiivinen. Useissa maissa muutos on nyt kääntynyt negatiiviseksi. Ruotsissa asuntolainakannan vuosikasvu oli 1,2 prosenttia, eli nopeampaa kuin Suomessa.
Vielä vuosi sitten melkein kaikissa maissa asunnon ostoon otettujen lainojen kokonaismäärän vuosimuutos oli positiivinen.
Asuntolainoissa käytetyllä viitekorolla ei tunnu olevan suurta vaikutusta lainojen kasvuun. Suomessa lyhyet korot, eli euriborit, ovat suosituimpia viitekorkoja noin 95 prosentin osuudella. Esimerkiksi Saksassa lyhyisiin korkoihin sidottujen lainojen osuus on noin 10 prosenttia kokonaismäärästä ja Slovakiassa vain 2,5 prosenttia. Lainatiskeillä on kuitenkin hiljaista kaikkialla.
Kreikka kulkee vastakarvaan
Lähes kaikissa maissa kehitys on ollut negatiivista, paitsi Kreikassa. Asuntolainankannan vuosimuutos oli Kreikassakin negatiivinen, mutta kannan kutistuminen hidastui viime vuodesta. Vuoden 2022 elokuussa kreikkalaisten asunnon ostoon otettujen lainojen kokonaismäärä väheni 14 prosenttia vuositasolla. Tämän vuoden elokuussa kyseinen lainakanta supistui enää 4 prosentin vuosivauhtia.
Kriisi jätti pitkän hännän maiden kykyyn investoida, joten myönteinen rakennuslupakehitys kertoo siitä, että maat kurovat kiinni kertynyttä investointivajettaan.
Silmämääräisesti katsottuna vaikuttaa siltä, että Etelä-Euroopan maat ovat tässä vertailussa pärjänneet hivenen muita maita paremmin. On totta, että lainoja haetaan nyt vähemmän koko Euroopassa, mutta negatiivinen muutos on ollut pienempi kuuluisissa PIGS-maissa. Syykin valkenee, kun katsoo rakennuslupakehitystä. Esimerkiksi Kreikassa asuinrakennuslupien määrä neliöissä mitattuna on kasvanut 25 prosenttia viime vuodesta, Portugalissa ei ollut tapahtunut mitään muutosta ja Espanjassa lupien määrä väheni 4 prosenttia vuodessa. Ruotsissa ja Suomessa lupien määrä taas väheni yli 50 prosenttia!
Muistamme hyvin Etelä-Euroopassa koetun velka- ja talouskriisin kymmenisen vuotta sitten. Kriisi jätti pitkän hännän maiden kykyyn investoida, joten myönteinen rakennuslupakehitys kertoo siitä, että maat kurovat kiinni kertynyttä investointivajettaan.
Kreikan asuntomarkkina vetää
Euroopan korkotaso on noussut kautta linjan. Sillä ei oikeastaan ole väliä, onko suosituin viitekorko 12 kuukauden euribor vai 10 vuoden kiinteä. Uuden asunnon hankinta velkarahalla on selvästi kalliimpaa kuin aiemmin. Suomessa korkojen nousu tuntuu nopeammin asuntovelallisten kukkarossa.
Vaikka korot ovat nousseet kaikkialla, on asuntojen hintakehityksessä selviä eroja. Kärjessä on taas Kreikka, jossa asuntojen hinnat nousivat yli 15 prosenttia vuoden takaisesta. Saksassa hinnat tippuivat samalla 7,5 prosenttia. Kreikka erottuu tällä kertaa edukseen.