Aktian talousennuste: Suomen talous supistuu, mutta kasvua odotettavissa ensi vuonna – voiko vihreä siirtymä palauttaa Suomen kilpailukyvyn?
- Ennustamme, että Suomen talous supistuu 0,9 prosenttia tänä vuonna ja kasvaa 1,1 prosenttia vuonna 2024.
- Vienti vähenee 1,4 prosenttia. Ensi vuonna viennin kasvu kiihtyy 2,6 prosenttiin.
- Investoinnit vähenevät 3,5 prosenttia tänä vuonna ja kääntyvät 1,7 prosentin kasvuun ensi vuonna.
- Odotamme työttömyysasteen nousevan tänä vuonna 7,2 prosenttiin ja ensi vuonna 7,3 prosenttiin.
- Vihreä siirtymä kasvattaa työllisyyttä ja avaa uusia mahdollisuuksia vientiteollisuudelle.
Suomen talous supistuu tänä vuonna, mutta elpymisen merkkejä ovat ilmassa. Työmarkkinoiden kehitys on ollut ennakoitua vahvempi. Lähitulevaisuudessa odotamme talouden suhdanteella olevan suurempi vaikutus työttömyyteen kuin laajasti uutisoiduilla miljardi-investoinneilla.
Vientiteollisuuden tilauskirjatilanne on heikentynyt tasaisesti. Vaikka tilanne näyttää tasaantuneen, nopeaa viennin kasvua on turha odottaa.
”Odotimme aiemmin, että palveluvienti olisi jatkanut kasvuaan vuoden 2020 jälkeen, mutta kehitys oli vaakasuuntaista koko viime vuoden. Tämä on ollut pienoinen pettymys, sillä juuri palveluiden vienti on kasvanut tasaisesti aina finanssikriisistä lähtien”, Aktian pääekonomisti Lasse Corin sanoo.
Tulevaisuudessa näemme entistä useammin Suomen vievän sähköä ulkomaille. Sähkönvienti vahvistaa vientiämme, mutta ei yksin riitä kääntämään vaihtotasettamme positiiviseksi.
Inflaatio vei mennessään 14 vuoden saavutukset
Yksityinen kulutus on pitänyt pintansa yllättävänkin hyvin, vaikka ostovoima ei mittaushistoriansa aikana ole kertaakaan heikentynyt näin paljon. Kulutuksen vahvuutta selittävät ainakin matala työttömyys ja säästämisasteen voimakas lasku.
Vaikka luottamus on vielä normaalia heikompi, muutos parempaan on näkyvissä. Poikkeuksellisen myönteisesti ovat kehittyneet kuluttajien arviot oman taloutensa näkymistä.
”Pahimmat pelot eivät toteutuneet, mutta kuluttajien tilanteen täydellinen palautuminen vie aikansa. Kuluttajien ostovoima on laskenut karkeasti katsottuna vuoden 2009 tasolle, eli inflaatio vei mennessään 14 vuoden saavutukset”, Corin toteaa.
Investoinnit elpyvät pitkällä aikavälillä
Etenkin rakennusinvestoinnit kärsivät nykyisessä ympäristössä, koska korkojen nousu on ajanut monet kiinteistösijoittajat ja asunnonostajat taka-alalle. Vastapainona Suomeen on luvassa merkittäviä määriä vihreän siirtymän investointeja.
Pitkän aikavälin vertailu paljastaa, että jokin suomalaisessa investointiympäristössä mättää. Koronakevään jälkeen investointien kasvu on kiihtynyt monissa maissa, kuten Ruotsissa. Riippumatta siitä, tarkastelemmeko absoluuttisia vai suhteellisia investointeja, ruotsalaiset ovat jo pitkään investoineet huomattavasti suomalaisia enemmän. Koronan jälkeen ero on vielä kasvanut, ja olemme jääneet enemmän jälkeen.
Vihreä siirtymä avaa meillekin uusia mahdollisuuksia. Suomessa investoinnit puhtaan energian tuotantoon ovat edenneet hyvin. Vuoden 2020 jälkeen myös investoinnit henkisiin omaisuustuotteisiin ovat kasvaneet selvästi.
Palauttaako vihreä siirtymä Suomen kasvu-uralle?
Tärkeä havainto on ollut, että monet vihreän siirtymän investoinnit ovat taloudellisesti kannattavia, eli ne eivät ole riippuvaisia valtion tuesta. Kannattavuuden merkitystä ei voi ylikorostaa, sillä taloudellinen hyöty tässä hetkessä on kovempi kirittäjä kuin vuoden 2050 ilmaston keskilämpötilatavoite.
Suomi putosi muiden Pohjoismaiden ”talouskelkasta” finanssikriisin jälkeen. Sen jälkeen Suomen vaihtotase on ollut negatiivinen lähes yhtäjaksoisesti.
”Jotta pääsemme taas samalle viivalle esimerkiksi Ruotsin kanssa, meidän tulee kasvattaa vientiämme voimakkaasti. Ratkaisun avain voikin olla siinä, miten hyvin vientiteollisuutemme onnistuu hyödyntämään vihreän siirtymän tarjoamat mahdollisuudet. Erittäin halpa energia antaa meille mahdollisuuden jalostaa energiasta jotain arvokasta ja tärkeää maailmanmarkkinoille. Nostavatko vihreä teräs, akut tai akkukemikaalit Suomen uuteen kukoistukseen”, Corin kysyy.