Markkinoiden fokus siirtyy inflaatiosta ja keskuspankeista talous- ja tuloskasvuun

Sijoitusmarkkinat olivat huhtikuussa laajalti sivuttaisliikkeessä. Globaalit osakemarkkinat nousivat omissa valuutoissaan noin 1,5 prosenttia, mutta euroissa mitattuna niiden tuotto jäi aavistuksen miinukselle. Myös korkomarkkinat hakivat suuntaa koko kuukauden ajan, ja tuotot jäivät nollan tuntumaan.

Talouden aktiviteetti-indikaattoreiden valossa viimeaikainen talouskehitys on jatkunut yhä kaksijakoisena. Teollisuus on alavireinen, kun taas palvelusektorit ovat pitäneet pintansa hyvin. Kuluvan vuoden talouskasvuennusteita on varovasti nostettu kevään aikana. Konsensus odottaa globaalin talouskasvun olevan tänä vuonna noin 2,5 prosenttia. Samaan aikaan talousdatassa positiiviset yllätykset ovat kuitenkin vähentyneet, ja taloustaantuma on yhä varteenotettava riski. 

Keskuspankkien koronnostot loppusuoralla 

Hyvä uutinen on se, että keskuspankkien koronnostot ovat lähellä loppuaan. Pankkien luotonanto on kiristynyt selvästi, ja myös lainojen kysyntä on vähentynyt. Tämä rahoitusolosuhteiden tiukentuminen ottaa keskuspankeilta koronnostopainetta pois. Fedin ohjauskoron ylälaita on toukokuun koronnoston jälkeen nyt 5,25 prosenttia. Markkinat eivät hinnoittele Fediltä enää yhtään koronnostoa, vaan päinvastoin odottavat jo koronlaskuja vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.t

Emme usko koronlaskuihin ennen ensi vuotta, koska pohjainflaatio on edelleen itsepintaisen korkea.

Emme usko koronlaskuihin ennen ensi vuotta, koska pohjainflaatio on edelleen itsepintaisen korkea.  Fedin omakin viesti on ollut hyvin selvä – koronlaskuja ei tule odottaa tänä vuonna. Jos koronlaskuja nähtäisiin, se tarkoittaisi mielestämme sitä, että talous on ajautunut taantumaan. Myös EKP nosti toukokuun alussa ohjauskorkoaan 3,75 prosenttiin. Euroalueella inflaatio, varsinkin pohjainflaatio, vaikuttaa olevan suurempi ongelma kuin USA:ssa. Siksi markkinat hinnoittelevat EKP:ltä vielä 25–50 korkopistettä lisää koronnostoja, jolloin ohjauskorko asettuisi noin 4–4,25 prosenttiin.

Ensimmäisen kvartaalin tuloskausi on jo hyvässä vauhdissa. Kun vajaa puolet yrityksistä on raportoinut tuloksensa, valtaosalla tulos on ollut odotuksia parempi. Tuloskauteen lähdettäessä odotuksissa oli tuloskasvun painuminen selvästi miinukselle. USA:ssa tuloskasvu on toistaiseksi ollut nollan tuntumassa ja Euroopassa on nähty jopa pientä kasvua. Huolimatta hyvin alkaneesta tuloskaudesta markkinareaktiot odotuksia parempiin tuloksiin ovat jääneet vaisuiksi. 

Yleinen epävarmuus pitää allokaatiomme defensiivisenä 

Allokaatiomme on ennallaan ja edelleen defensiivinen monestakin syystä. Taantumariski on kasvanut pankkien luotonannon kiristyessä, tuloskasvuennusteisiin liittyy paljon epävarmuutta ja korkotaso tulee todennäköisesti pysymään korkeammalla ja pidempään, kuin mitä markkinat odottavat. Lisäksi hermoilu pankkisektorin ympärillä jatkuu, vaikka kaikki ongelmapankit onkin saatu hoidettua kunnialla. Ylätasolla olemme alipainossa osakkeissa, neutraalipainossa pitkissä koroissa ja ylipainossa lyhyissä koroissa.

Osakeallokaatiossa ylipainotamme kehittyviä markkinoita ja olemme alipainossa USA:ssa ja Pohjoismaissa. Eurooppa ja Japani ovat neutraalipainossa. Korkoallokaatiossa ylipainotamme kehittyvien markkinoiden paikallisvaluuttamääräisiä valtionlainoja sekä Investment Grade- ja High Yield -yrityslainoja, Dollarimääräiset kehittyvien markkinoiden valtionlainat ovat neutraalipainossa ja euroalueen valtionlainat alipainossa.