Siirry sisältöön Siirry chattiin
Aktian verkkopalveluissa on huoltokatko sunnuntaina 24.11. klo 5.00-14.30

Verkkopankit, tunnistuspalvelu, verkkomaksu, yritysten WS-kanava ja Aktia Mobiilipankki ovat poissa käytöstä katkon ajan.

Markkinoilla odottava tunnelma tuloskauden alla

Markkinoilla odottava tunnelma tuloskauden alla

Tiistai 11. huhtikuuta 2023 Markkinakatsaukset ja sijoitusnäkemykset

Sijoitusmarkkinoilla nähtiin maaliskuussa runsaasti heiluntaa. Pankkisektorin epävarmuus aiheutti paikoin rajujakin liikkeitä osake- ja korkomarkkinoilla. Markkinaliikkeet jäivät kuitenkin kuukausitasolla melko pieniksi. Globaalit osakemarkkinat nousivat omissa valuutoissaan noin 2,5 prosenttia ja euroissa mitattuna noin 0,5 prosenttia. Myös korkomarkkinoiden tuotot päätyivät hiukan plussan puolelle kaikilla päämarkkinoilla.  

Talouden aktiviteetti-indikaattoreiden valossa viimeaikainen talouskehitys on ollut kaksijakoista. Teollisuudessa menee heikosti, kun taas palvelusektoreilla kehitys on jatkunut myönteisenä. Mielestämme taantuman todennäköisyys on jälleen kasvanut. Rahapolitiikan ja rahoitusolosuhteiden kiristymisen kaikkia vaikutuksia tuskin on vielä nähty, ja lisää ikäviä yllätyksiä voi olla luvassa. Vaikka pelot pankkisektorin ympärillä ovat hellittäneet ja markkinoiden heilunta on selvästi rauhoittunut, epävarmuus ei ole poistunut. Iso kysymys on, kuinka paljon pankkien lainananto kiristyy epävarmuuden kasvaessa ja luottamuksen heikentyessä. Rahoitusolosuhteiden kiristyminen vaikuttaa vääjäämättä hidastavasti talouskasvuun.

Keskuspankit vaikeiden päätösten edessä

Keskuspankeille tilanne on vaikea. Pohjainflaatio on itsepintaisen korkea, mikä puhuu koronnostojen jatkamisen puolesta. Jos rahapolitiikkaa kiristetään liikaa, vaarana on talouden ajautuminen kunnon taantumaan. Inflaation lisäksi keskuspankit joutuvat kiinnittämään paljon huomiota pankkijärjestelmän vakauteen. Todennäköistä on, että koronnostosykli on lähellä loppuaan. Fed nostanee ohjauskorkoaan vielä kerran, jolloin ylälaita olisi 5,25 prosenttia. Markkinat eivät hinnoittele Fediltä enää yhtään koronnostoa, vaan päinvastoin odottavat jo koronlaskuja vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Fedin oma viesti on kuitenkin ollut hyvin selvä – koronlaskuja ei kannata odottaa tänä vuonna. Jos koronlaskuja nähtäisiin, se tarkoittaisi mielestämme taloustaantumaa. Euroopassa inflaatio, varsinkin pohjainflaatio, on suurempi ongelma kuin USA:ssa, ja markkinat hinnoittelevat EKP:ltä vielä 50–75 korkopistettä koronnostoja, jolloin ohjauskorko asettuisi noin 4 prosentin tuntumaan.

Tällä hetkellä markkinatunnelmia voisi kuvata odottaviksi. Keskuspankkien seuraavat kokoukset ovat vasta toukokuussa, ja pankkiturbulenssi näyttää rauhoittuneen ainakin toistaiseksi. Seuraavaksi suuntaa sijoitusmarkkinoiden kehitykselle antaa edessä olevan ensimmäisen kvartaalin tuloskausi. Tulosten lisäksi sijoittajien huomio kiinnittyy erityisesti siihen, mitä yritykset uskaltavat sanoa koko vuoden näkymistään. Tulosennusteita on viime kuukausien aikana laskettu sekä alkavan tuloskauden että koko vuoden osalta. Tällä hetkellä ennusteet ennakoivat globaaleille osakemarkkinoille nollakasvua tänä vuonna. Tämä olisi linjassa vaisun, mutta kuitenkin positiivisen talouskasvun kanssa. Talous- ja tulostaantumaa ei ole hinnoiteltu.

Allokaatiossa näkyy markkinoiden epävarmuus

Allokaatiomme on defensiivinen monestakin syystä. Taantumariski on kasvanut, tuloskasvuennusteisiin liittyy paljon epävarmuutta, ja korkotaso tulee todennäköisesti pysymään korkeammalla ja pidempään, kuin mitä markkinat odottavat. Ylätasolla olemme osakkeissa alipainossa, pitkissä koroissa neutraalipainossa ja lyhyissä koroissa ylipainossa. Osakeallokaation sisällä olemme maaliskuun aikana tasapainottaneet riskejä laskemalla Euroopan ylipainosta neutraaliin ja pienentäneet USA:n alipainoa. Eurooppa on USA:han verrattuna syklisempi markkina, ja myös pankkisektorin paino on suurempi. Muutos allokaatiossa on kasvaneet riskit huomioiden mielestämme hyvin perusteltu. Olemme nyt alipainossa USA:ssa ja Pohjoismaissa, ylipainossa kehittyvillä markkinoilla ja neutraalipainossa Euroopassa ja Japanissa. Korkoallokaatiossa olemme lisänneet euroalueen valtionlainojen painoa, sillä ne tarjoavat suojaa, jos markkinaheilunta uudelleen kasvaa. Euroalueen valtionlainat ovat kuitenkin edelleen alipainossa. Ylipainotamme yhä kehittyvien markkinoiden paikallisvaluuttamääräisiä valtionlainoja sekä Investment Grade- ja High Yield -yrityslainoja, joskin aiempaa vähemmän. Dollarimääräiset kehittyvien markkinoiden valtionlainat ovat neutraalipainossa.