Kehittyvien maiden valuutta-ajureita ei pääse pakoon, mutta niitä voi hallita

Kehittyvät maat ovat taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti hyvin erilaisia. Vaikka maakohtaiset tekijät aiheuttavat huomattavaa vaihtelua niiden valuuttakursseihin, valuuttaliikkeiden taustalla on myös lukuisia yhteisiä tekijöitä. Aktiivinen salkunhoitaja voi perusteellisen analyysin avulla tunnistaa maakohtaisia valuutta-ajureita ja näin vaikuttaa salkun valuutta-altistumiin. Onnistuessaan analyysi tukee kehittyviin maihin sijoittavien strategioiden tuottoa.

Yhteisiä valuutta-ajureita ei pääse pakoon

Yhteiset valuutta-ajurit ovat haastavia siksi, että kehittyviin maihin sijoittava ei pääse niitä pakoon.

Ensimmäinen tällainen ajuri ovat globaalit makrotalouden syklit. Sijoittajien riskinottohalukkuus heikkenee tunnetusti laskusuhdanteissa – tai muun globaalin epävarmuuden vallitessa – mikä aiheuttaa laskupainetta kehittyvien maiden valuuttoihin [1]. Laskupaineen kesto riippuu makrotaloudellisen shokin luonteesta ja voi vaihdella päivistä useisiin vuosiin [2]. Tuorein esimerkki globaalista negatiivisesta shokista oli koronakriisi, jonka seurauksena kehittyvien talouksien valuutat heikentyivät pahimmillaan noin 15 prosenttia dollaria vastaan. Toisaalta on hyvä myös muistaa, että globaalit shokit eivät aina ole negatiivisia. Kun globaali talous on vahvistuvalla uralla, kehittyvien talouksien valuutat tarjoavat sijoittajalle paljon mahdollisuuksia. 

Toinen kehittyville maille yhteinen ajuri ovat kehittyneiden maiden heijastusvaikutukset kehittyviin maihin. Etenkin aktiivisesti Yhdysvaltojen kanssa kauppaa käyvät maat, kuten Etelä-Amerikan valtiot, ovat alttiita heilahteluille Yhdysvaltojen talouskehityksessä [3]. Lisäksi Yhdysvaltojen talouskehitys säteilee kehittyviin markkinoihin niin reaalitalouden kuin rahoitusmarkkinoiden pääomaliikkeiden kautta. 

Kolmas yhteinen tekijä ovat muutokset hyödykkeiden hinnoissa. Koska monet kehittyvät maat ovat hyvin riippuvaisia raaka-aineista – joko raaka-aineiden nettotuojina tai -viejinä – raaka-aineiden hinnoilla on suuri vaikutus ulkomaisiin rahavirtoihin. Nämä rahavirrat puolestaan vaikuttavat maiden valuuttojen kysyntään, mikä edelleen heijastuu valuuttakursseihin. Herkkyys kuitenkin vähenee, jos hyödykkeiden nettoviejän vienti on hajautettu eri hyödykkeisiin [4] .

Aktiivisella maa- ja valuuttavalinnalla suuri merkitys 

Koska kehittyvät maat ovat keskenään hyvin erilaisia, myös maakohtaisilla tekijöillä on suuri vaikutus valuuttakursseihin.

Keskeinen maakohtainen tekijä ovat kunkin kehittyvän maan taloudelliset ominaispiirteet. Esimerkiksi talouden ja tuottavuuden kasvu sekä vaihtotaseen ylijäämä linkittyvät usein vahvistuvaan valuuttaan. Vastaavia valuutan kannalta keskeisiä makrotalouden muuttujia on useita. Hyvä peukalosääntö on, että mitä vahvempi maan talous kokonaisuutena on, sitä pienemmällä todennäköisyydellä maan valuutta kohtaa näistä tekijöistä johtuvaa laskupainetta.

Toinen merkittävä tekijä valuuttakurssimuutosten taustalla ovat maakohtaiset riskit, jotka liittyvät yhteiskunnalliseen vakauteen. Mitä vahvemmat instituutiot maalla on, sitä vähemmän maan pääomavirrat herkistyvät globaaleille shokeille [5]. Maakohtaisten riskitekijöiden arviointia helpottavat muun muassa luottoluokitukset tai erilaiset yhteiskuntavakautta mittaavat indeksit.

Keskeinen johtopäätös on, että maakohtaiset tekijät vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka voimakkaasti yhteiset valuutta-ajurit heijastuvat maatasolle. Salkunhoitajan on vaikea paeta kehittyvien maiden valuutoille yhteisiä ajureita, mutta aktiivisella salkunhoidolla on mahdollista havaita maakohtaisia riski- ja tuottotekijöitä. Koska valuuttoja liikuttavat usein nimenomaan makrotalouteen linkittyvät fundamentit [6] , aktiivisella analyysityöllä on mahdollista vaikuttaa salkun valuutta-altistumiin tavalla, joka ei indeksituotteilla olisi mahdollista. 

Markkinakatsauksen on kirjoittanut junioranalyytikko Elias Järventaus, joka teki kandidaatintutkielmansa kehittyvien maiden valuuttojen ajureista Aktian Emerging Market Debt -tiimille.

[1] European Central Bank (2019). Emerging market currencies: the role of global risk, the US dollar and domestic forces. Economic Bulletin, Issue 3/2019, pp. 26-31. [2] Esimerkiksi: Aizenman, J., Binici, M., Hutchison, M. M. (2014). The transmission of Federal Reserve tapering news to emerging financial markets (No. w19980). National Bureau of Economic Research. [3] Bhattarai, S., Chatterjee, A., Park, W. Y. (2020). Global spillover effects of US uncertainty. Journal of Monetary Economics, 114, 71-89. [4] Bodart, V., Candelon, B., Carpantier, J. F. (2015). Real exchanges rates, commodity prices and structural factors in developing countries. Journal of International Money and Finance, 51, 264-284. [5] Fratzscher, M. (2012). Capital flows, push versus pull factors and the global financial crisis. Journal of International Economics, 88(2), 341-356. [6] Gholampour, V. (2022). Exchange Rates and Information about Future Fundamentals. Journal of International Money and Finance, 102680.