Syyskuun High Yield -konferenssien kuulumisia

Syksy käynnistyy perinteisesti eurooppalaisilla High Yield -markkinoilla Goldman Sachsin ja J.P. Morganin konferensseilla. Parin vuoden tauon jälkeen tapahtumat järjestettiin fyysisinä tapahtumina Lontoossa. Tuhatkuntaa sijoittajaa tapaamassa oli konferensseissa yhteensä n. 150 high yield -yhtiötä.

Tunnelmat yhtiöiden joukossa eivät olleet suuremmin muuttuneet keväästä. Q2-tulokset olivat edelleen vahvoja, suurin osa yhtiöistä oli saanut kustannuspaineet siirrettyä eteenpäin omille asiakkailleen hinnankorotuksina. Loppuvuoden näkymistä oltiin myös edelleen kohtuullisen positiivisia, mutta vuoden 2023 näkymistä taas hyvin varovaisia. Ensi vuoden budjetointia ja investointipäätöksiä lykätään tällä hetkellä mahdollisimman myöhään, jotta saataisiin parempi näkyvyys Eurooppaa todennäköisesti odottavan taantuman syvyydestä.

Energia ja erityisesti toiminnan riippuvuus kaasun saatavuudesta oli tapaamisten kuuma puheenaihe.

Energia ja erityisesti toiminnan riippuvuus kaasun saatavuudesta oli tapaamisten kuuma puheenaihe. Se myös selkeästi jakoi yhtiöitä, koska luonnollisesti vaikeimmassa asemassa ovat raskaan teollisuuden toimijat erityisesti Saksassa, Italiassa ja Britanniassa. Kuitenkin myös näiden toimijoiden välillä on suuria eroja: osa on investoinut omaan energiantuotantoon, esimerkiksi bioenergialaitoksiin. Nämä investoinnit osoittautuvat nyt kriittisiksi oman toiminnan kannalta ja ovat lisäksi erittäin kannattavia ylijäämäenergiaa myytäessä markkinoille. Toki lähes kaikki yritykset ovat jo alkuvuodesta lähtien työskennelleet toimintansa sopeuttamiseksi ja vaihtoehtoisten energialähteiden varmistamiseksi. Jos pahimmat skenaariot kuitenkin toteutuvat, tullaan Euroopassa silti näkemään tuotantoseisokkeja, ja siten syvempi taantuma.

Tämä näkyi myös konferenssin sijoittajaosallistujien keskuudessa. Yleinen tunnelma oli edelleen hyvin varovainen, taantumaa ja energiakriisiä pelättiin. Puheenvuoroissa kehotettiin välttämään kuluttajayhtiöitä ja syklisempiä yhtiöitä. Tilastotkin kertovat aktiivisten High Yield -managerien kantavan normaalia suurempia käteispositioita. Olosuhteet ovat otolliset isoihin markkinaliikkeisiin ylös tai alas riippuen uutisvirran luonteesta, varsinkin kun likviditeetti on heikkoa jälkimarkkinoilla. Isoja liikkeitä kumpaankin suuntaan onkin nähty jo kesän aikana. Uusemissiomarkkinoilla on ollut hyvin hiljaista viime helmikuusta lähtien, mutta syksyllä nähtäneen yrityksiä jälleenrahoittaa muutamia jäljellä olevia 2023 erääntyviä lainoja. Isommat erääntymiset ovat tiedossa kuitenkin vasta vuosina 2024-25, joten suurempi emissioaalto nähdään vasta ensi vuoden aikana, jos markkina pysyy hankalana tämän vuoden puolella. Huokea hinnoittelu jälkimarkkinoilla, ja erityisesti bondien matalat käteishinnat, tarkoittavat, että uusilta emissioilta vaaditaan kunnon preemiota eli lisätuottoa, varsinkin jos korkojen ja riskilisien päivittäinen heilunta jatkuu.

Näkemyksemme on, että energiakriisin pahimmat skenaariot eivät toteudu ensi talven aikana, mutta toisaalta korkeat energiahinnat eivät ole Euroopassa vain tämän talven ongelma.

Näkemyksemme on, että energiakriisin pahimmat skenaariot eivät toteudu ensi talven aikana, mutta toisaalta korkeat energiahinnat eivät ole Euroopassa vain tämän talven ongelma. Mitään konkurssiaaltoa ei tällöin olisi odotettavissa, mutta korkeat energiahinnat rajoittavat talouden potentiaalia tulevinakin vuosina, ja epävarmuus pitää riskipreemiot koholla.

Sijoittajalle tämä tarkoittaa sitä, että vaikka heilunta markkinoilla tuskin on ohi, nykyiset High Yield -tuottotasot (7-8 %) kompensoivat riskejä hyvin. Toisaalta luottoriskien paluuta viime vuosien hyvin matalille tasoille ei kannata olettaa lähitulevaisuudessa.

Blogin ovat kirjoittaneet salkunhoitajat Tapio Jokisaari ja Kai Leppelmeier.