Markkinaraati: Luottamus Kiinan talouteen rapautuu nopeasti
Maailma on toipunut ensijärkytyksestään Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Traaginen kärsimys jatkuu Ukrainassa, mutta maailman- ja talouspolitiikassa on siirrytty tarkastelemaan analyyttisesti Venäjä-pakotteitta ja arvioimaan Kiinan mahdollisia seuraavia liikkeitä.
– Kiinan taloutta lyödään nyt monesta suunnasta. Monet ongelmat ovat myös Kiinan itsensä aiheuttamia. Kiinassa ei ole esimerkiksi tehokkaita rokotteita, vaan koronaa vastaan taistellaan zero-Covid-politiikalla. Kiinan perinteinen työkalu kasvun kiihdyttämiseen on ollut velkavetoiset investoinnit. Elvytyksen tehokkuus on kuitenkin heikentynyt velkataakan kasvettua huolestuttavan suureksi, Aktian pääekonomisti Lasse Corin kirjoitti blogissaan.
Kiinan talouden tila ja poliittinen tulevaisuus olivat tarkastelussa myös Aktian ja Kauppalehden yhdessä tuottamassa Markkinaraadissa tällä viikolla. Keskustelussa olivat vieraina Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, Kiina-tutkija Riikka Nuutilainen Suomen Pankista sekä Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.
Tuuli Koivu on Lasse Corinin linjoilla.
– Kiinan talous laskee, se on selvä. Kiinan nollarajoitteet koronan takia hidastavat maan taloutta. Kiina ennustaa edelleen 5,5 prosentin kasvua, mutta se ei voi pitää paikkansa, Koivu sanoi Markkinaraadissa.
Kiinan talous on laskenut jo pidemmän aikaa, mutta Kiinasta on tullut käytännössä Suomen tärkein kauppakumppani.
– Valitettavasti suomalaisyritykset eivät ole pystyneet silloin hyvinä aikoina hyödyntämään Kiinan kaupan koko potentiaalia. Maiden välisessä kaupassa vallitsee epätasapaino Kiinan hyväksi. Osa Suomesta
Saksaan suuntautuvasta viennistä liittyy kylläkin ketjuihin, jotka ovat lopulta kytköksissä Kiinaan, Juho Romakkaniemi totesi keskustelussa.
Kiinan maakuva on heikentynyt jo pidempään, mutta veljeily Venäjän
kanssa ja suhteiden samanaikainen ylläpito länsimaihin tekevät Kiinasta arvaamattoman.
– Kiinan ”rajaton ystävyys” Venäjän kanssa on heikentänyt maakuvaa, vähentää länsimaisten kuluttajien luottamusta Kiinaa kohtaan ja lisäävät kriittisyyttä Kiinassa tuotettuja
tavaroita kohtaan”, Lasse Corin kirjoitti blogissaan.
Suomalaisyritykset ovat alkaneet hajauttaa tuotantoketjujaan siten, että komponentteja tuodaan muualtakin kuin Kiinasta. ”Muu maailma alkaa vähin erin irti kytkeytyä
Kiina-riippuvaisuudestaan ennakoiden Kiinan tulevia vaikeuksia, Suomen Pankin Riikka Nuutilainen sanoi.
Videon toistaminen vaatii sivuston kaikkien evästeiden hyväksymisen.