Suomi-osakkeet uuden edessä – mitä sijoittajan kannattaa huomioida?
Osakemarkkinoilla alkuvuosi on ollut heikko. Kurssit ovat laskeneet kaikkialla maailmassa, ja Helsingin pörssi on kärsinyt jopa keskimääräistä enemmän. Osakesijoittajan kannalta epävarmuustekijöitä riittää myös loppuvuoden tarpeisiin enemmän kuin lääkäri määrää, ja kristallipallot näyttävät vähintäänkin samealta. Mitä osakesijoittajan pitäisi ajatella? Salkunhoitaja Paavo Ahonen Aktiasta valottaa tilannetta, muttei suostu ennustajaksi.
Tällä hetkellä markkinaan vaikuttaa Ahosen mukaan tavallistakin enemmän epävarmuustekijöitä. Tuskin tulee yllätyksenä, että näistä ensimmäiseksi hän nostaa esiin Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa.
– Sodan vaikutus talouskasvuun ja sitä kautta yhtiöiden tuloksiin on tietysti keskeinen kysymys, joka hallitsee kaikkea tätä vuotta koskevaa arviointia. Joillakin Helsingin pörssin yhtiöillä on ollut paljon Venäjä-yhteyksiä, mutta näiden kohdalla voidaan sanoa, että Venäjän toimintojen arvo on jo pyyhkäisty pois osakkeiden arvosta. Muiden yhtiöiden osalta sijoittajat miettivät, mitä epäsuoria vaikutuksia sodalla on niiden arvoon.
Sodan lisäksi vauhdilla nouseva inflaatio on lisännyt epävarmuutta monien yhtiöiden tulosnäkymästä.
– Inflaatio laukkaa nyt laajalla rintamalla, ei vain energian hinnassa. Kulujen nousu vaikuttaa toisiin yrityksiin enemmän ja toisiin vähemmän riippuen siitä, miten ne onnistuvat siirtämään nousseet kustannukset hintoihinsa, Ahonen tähdentää ja lisää, että myös nousevat korot ovat yksi kysymysmerkki. Pitkään jatkunut nollakorkoympäristö on tukenut osakemarkkinaa. Mikä vaikutus korkojen nousulla tulee olemaan?
Neljäntenä kysymysmerkkinä Ahonen nostaa esiin vielä koronan väistymisen vaikutukset kuluttajien käyttäytymiseen.
– Korona-aika oli alkushokin jälkeen vahvaa kasvua monilla yrityksillä, jotka saivat lisävauhtia siitä, että koronarajoitukset muuttivat kuluttajien käyttäytymistä. Kun rajoitukset poistuvat, mikä vaikutus sillä on?
Nousumahdollisuuksiakin on
Yleisesti markkinoilla pidetään näkymiä maltillisen positiivisina, ja osakemarkkinoilla on edellytykset selviytyä kuivin jaloin vuodesta. Aktian viimeisimmässä sijoitusnäkemyksessä osakkeiden tuoton odotetaan yltävän 0–5 % tasoon globaalisti tänä vuonna. Ahosen mukaan myös Helsingin pörssistä löytyy edelleen kiinnostavia vaihtoehtoja osakesijoittajalle.
– Esimerkiksi finanssitoimiala näyttää kiinnostavalta, sieltä voisi nostaa isoimpina Sampon ja Nordean. Myös Neste on edelleen hyvässä asemassa, ja uusiutuvien polttoaineiden näkymät ovat hyvät. Nokiankin näkymät näyttävät tällä hetkellä positiivisilta.
Konepajojen tilanne on epävarmempi, mutta nekin ovat Ahosen mukaan raportoineet odotuksia parempia tilauskertymiä. Monet kuluttajaliitännäiset toimialat, esimerkiksi kaupan ala, ovat hyötyneet korona-aikana, kun kuluttajat ovat käyttäneet palveluiden sijaan enemmän rahaa tavaroihin.
Mitä loppuvuosi tuo tullessaan?
– Alkuvuoden kurssilaskun jälkeen arvostustasot näyttäisivät laskeneen alle historiallisten pitkän ajan keskiarvojen, Ahonen arvioi, mutta painottaa samalla, että ennustettavuus on myös huonontunut merkittävästi.
– Loppuvuoden näkymä riippuu aivan siitä, miten tilanne kehittyy. Tästä tuskin tulee mikään ennätysvuosi tuotoissa mitattuna.
Yleisesti Ahonen näkee, että tuloskasvun täytyy jatkua, jotta osakkeista saadaan tuottoa. Analyytikoiden konsensus on hänen mukaansa, että näin myös odotetaan käyvän, vaikka epävarmuus on nyt sodan ja inflaation myötä aiempaa suurempaa.
– Helsinki on normaalioloissakin pieni reunamarkkina, millä on pörssin liikkeitä korostava vaikutus. Historiallisesti katsottuna Helsingin pörssin tuotto on kuitenkin ollut eurooppalaisittain hyvällä tasolla. Nykyisessä tilanteessa Venäjän läheisyys voi vaikuttaa, mutta pidempiaikainen vaikutus osakemarkkinaan jää nähtäväksi, Ahonen miettii.
Tämä teksti ei ole tarkoitettu sijoitussuositukseksi, eikä Aktia ole arvioinut sijoitusten sopivuutta yksittäiselle sijoittajalle. Maininnat yhtiöistä ovat esimerkinomaisia.