Rahapolitiikan kiristyminen näkyy sekä osake- että korkomarkkinoilla

Sijoitusmarkkinoilla huhtikuu oli vaikea. Pakopaikkaa ei ollut – kaikkien keskeisten osake- ja korkomarkkinoiden tuotot olivat selvästi negatiivisia. Globaaleiden osakemarkkinoiden tuotto huhtikuussa oli lopulta omissa valuutoissaan noin 6,5 % ja euroissa noin 3,5 % miinuksella. Korkomarkkinoilla valtionlainojen korot nousivat selvästi ja yrityslainojen korot seurasivat perässä.

Korkean inflaation, kiristyvän rahapolitiikan ja Ukrainan sodan vaikutukset alkavat vihdoin näkymään myös talousennusteissa. Konsensusennuste globaalille talouskasvulle tänä vuonna on nyt 3,5 %. Kehittyneiden talouksien odotetaan kasvavan noin 3 % ja kehittyvien noin 4 %.  IMF:n huhtikuussa julkaistut ennusteet ovat samaa suuruusluokkaa. Ennusteriski kasvulle on mielestämme alaspäin ja inflaatiolle ylöspäin. Historian valossa Yhdysvaltain keskuspankille Fedille rahapolitiikan kiristymisen ajoittaminen ja mitoittaminen talouskasvua vaarantamatta on ollut vaikea tehtävä. Kun edessä on Fedin kommenttien perusteella hyvin aggressiivinen koronnostosykli, riskinä on, että talouskasvu hidastuu odotettua enemmän.

Toisen suuren kasvumoottorin, Kiinan, talousnäkymiä himmentää koronaviruksen omikronvariantin leviäminen. Kiinan nollatoleranssi viruksen leviämisen suhteen on johtanut laajoihin rajoitustoimiin esimerkiksi Shanghaissa ja nyt virus uhkaa levitä myös mm. pääkaupunki Pekingissä. Yksityinen kulutus on kärsinyt selvästi rajoitustoimista johtuen ja vaikutukset alkavat näkyä myös teollisuudessa. Globaaleiden toimitusketjujen toimivuus on jälleen vaarassa ja jo hiukan helpottamassa olleet tuotantovaikeudet voivat monilla teollisuuden aloilla jälleen pahentua. Euroopassa puolestaan sodan talousvaikutukset ovat varsinkin energian hinnannousun kautta suurimmat. Talousnäkymiin kohdistuu kaikesta tästä johtuen poikkeuksellisen paljon epävarmuutta, mikä korkojen nousun lisäksi selittää vaikeaa alkuvuotta osakemarkkinoilla.

Kaikkein keskeisin teema markkinoilla on tällä hetkellä keskuspankkien, varsinkin Fedin, kiristyvä rahapolitiikka. Fed teki ensimmäisen 25 korkopisteen koronnoston maaliskuussa ja keskuspankkiirien lausunnot tulevien koronnostojen määrästä ja ajoituksesta ovat olleet hyvin haukkamaisia. Loppuvuodelle markkina hinnoittelee tällä hetkellä jopa noin 225 korkopistettä lisää koronnostoja. Fedin kokouksia on tänä vuonna jäljellä kuusi. Jos odotettu koronnostopolku toteutuu, tarkoittaisi se useampaa 50 korkopisteen kertaliikettä. Toukokuun kokouksessa 50 korkopisteen koronnostoa pidetään jo varmana. Myös EKP:ltä markkina odottaa noin 100 korkopisteen koronnostoja talletuskorkoon tänä vuonna. Keskuspankkien rahapolitiikan selvä kiristyminen jo valmiiksi heikentyvään talousympäristöön on lisännyt taantumapelkoja. Taantuma tänä vuonna näyttää epätodennäköiseltä, mutta ensi vuoden osalta taantumariski on kasvanut.

Toinen keskeinen teema markkinoilla on meneillään oleva ensimmäisen neljänneksen tuloskausi. Toistaiseksi raportoineista yrityksistä valtaosa on ylittänyt odotukset. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että useissa eteenpäin katsovissa ohjeistuksissa kustannuspaineet ja komponenttipula nousevat esille. Tämä voi tarkoittaa sitä, että jatkossa tuloskasvuodotuksiin on entistä vaikeampi päästä.

Pidämme allokaatiomme kokonaisuudessaan ennallaan. Osakkeet ovat alipainossa, pitkät korot neutraalipainossa ja lyhyet korot ylipainossa. Talous- ja tuloskehitykseen kohdistuu huomattavaa epävarmuutta ja tämä yhdistettynä kiristyvään rahapolitiikkaan ja nouseviin korkoihin ei houkuttele lisäämään osakeriskiä. Uskomme kuitenkin, että suurin korkojen nousu on jo takanapäin. Korkotasot ovat kaikilla markkinoilla jo selvästi yli viimeisen 10 vuoden mediaanitason ja alkavat olla jo houkuttelevilla tasoilla. Lyhyellä aikavälillä korkojen suunta on todennäköisesti kuitenkin vielä ylöspäin, joten emme halua lisätä pitkien korkojen painoa.

Osakeallokaatiossa ylipainotamme Eurooppaa ja olemme alipainossa Pohjoismaissa. USA, Japani ja kehittyvät markkinat ovat neutraalipainossa. Korkoallokaatiossa ylipainotamme korkeamman korkotason High Yield -yrityslainoja ja kehittyvien markkinoiden valtionlainoja, varsinkin paikallisvaluuttamääräisiä. Euroalueen valtionlainat ovat isossa alipainossa ja korkean luottoluokituksen Investment Grade -yrityslainat alipainossa.

Markkinakatsauksen on kirjoittanut allokaatiojohtaja Tommi Tähtinen.