Markkinoilla meneillään sopeutuminen kiristyvään rahapolitiikkaan
Vuosi on alkanut sijoitusmarkkinoilla voimakkaan myllerryksen keskellä.
Globaalit osakemarkkinat laskivat tammikuussa omissa valuutoissaan noin 4,5 % ja euroissa noin 3,5 %. Myös korkomarkkinoilla tuotot olivat negatiivisia. Myllerryksen taustalla on sijoittajien sopeutuminen nopeasti muuttuviin odotuksiin kehittyneiden talouksien rahapolitiikasta. Inflaation sitkeys on saanut keskuspankit muuttamaan näkemyksiään varsin rivakkaan tahtiin, mikä on heijastunut sijoitusmarkkinoille nousevina korkoina ja voimakkaana osakerotaationa. Yrityslainamarkkinoilla riskilisät ovat liikkuneet hieman leveämmälle, mutta pääosin liikkeet ovat kohdistuneet ns. riskittömiin korkoihin sekä osakemarkkinoille. Korkotason nousu rauhoittui Yhdysvalloissa tammikuun loppua kohti, mutta esimerkiksi Saksan 10 vuoden valtionlainan korko nousi kuun lopussa positiiviseksi ensimmäistä kertaa sitten kesäkuun 2019. Korkosijoituksissa ainoastaan kehittyvien talouksien paikallisvaluuttamääräiset lainat pääsivät tammikuussa positiivisiin tuottoihin. Osakemarkkinoilla Yhdysvallat ja Pohjoismaat vastasivat heikoimmasta kehityksestä, kun taas vähemmän kasvuyhtiöitä ja enemmän pankkeja sekä energiayhtiöitä sisältävä Eurooppa pärjäsi paremmin. Kehittyvät osakemarkkinat oli pitkän tauon jälkeen paras osakemarkkina arvorotaation toimiessa sielläkin.
Talouden kasvunäkymä on kokonaisuutena jatkanut hienoista pehmenemistään, mutta ennusteet ovat edelleen varsin korkeat verrattuna pandemiaa edeltäneen vuosikymmenen keskimääräiseen kasvuun. Riski kasvuennusteiden osalta on alaspäin. Omikronvariantin aiheuttamia vahinkoja alkuvuoden aktiviteetille ei juurikaan ole huomioitu ennusteissa. Loppuvuoden osalta kasvu säilynee kuitenkin edelleen trendikasvua parempana. Kotitalouksien pitkään jatkunut säästäminen kääntynee kulutuksen suuntaan talouksien palatessa normaalimpaan elämään rajoitusten jälkeen. Lisäksi yritysten investoinnit ovat piristymässä ja näitä vauhdittaa esimerkiksi vihreä siirtymä, johon käytetään mm. Euroopassakin paljon julkista rahaa. Vaikka lyhyen aikavälin riskit talousnäkymien suhteen ovat alaspäin, on pidemmän aikavälin näkymä edelleen varsin hyvä.
Inflaatio on osoittanut olevansa sitkeämpää kuin aiemmin ajateltiin. Yhdysvalloissa tuotantokustannukset ja pullonkaulat sekä palkkakustannukset ovat ajaneet hintojen nousua, kun taas Euroopassa kyse on enemmänkin raaka-aineiden ja energian hinnoista. Keskuspankkien linja on inflaation jatkuessa muuttunut nopeasti. Etenkin Yhdysvaltain keskuspankki Fedin odotukset tulevista toimista ovat kiristyneet merkittävästi. Lokakuussa keskuspankilta odotettiin yhtä koronnostoa vuodelle 2022, kun tammikuun lopussa markkinat odottivat jo viittä 25 korkopisteen suuruista nostoa. On mahdollista, että Fed aloittaa koronnostosyklin jopa 50 korkopisteen koronnostolla maaliskuussa. Tämän lisäksi arvopapereiden osto-ohjelman loppumisen jälkeen Fed on siirtymässä varsin rivakasti taseen supistamiseen. Tämä tapahtuu aluksi lähinnä uudelleensijoittamatta erääntyviä sijoituksia ja korkotuottoja, eikä vielä varsinaisten arvopapereiden myyntien kautta. EKP on myös heräilemässä inflaation riskeihin. Nyt markkinoilla odotetaankin jo ensimmäisiä nostoja kuluvan vuoden aikana, tosin todennäköisesti vasta toisella vuosipuoliskolla. Toki on hyvä muistaa, että EKP:n talletuskorko on edelleen reilusti negatiivinen ja ohjauskorko nollassa.
Kehittyneiden talouksien keskuspankkien äkkiä muuttunut linja on näkynyt sijoitusmarkkinoilla voimakkaina liikkeinä. Etenkin osakemarkkinoilla on nähty hyvin voimakasta rotaatiota kasvuyhtiöistä aiemmin huonosti kehittyneisiin matalan arvostuksen yhtiöihin. Erityisen hyvin ovat menestyneet energiayhtiöt sekä korkeammista koroista hyötyvät pankit. Samaan aikaan korkean arvostustason teknologiasektori on ollut paineen alla, kun tulevien kassavirtojen diskonttaamisessa nykypäivään käytettävä korko on noussut. Keskuspankkien haukkamainen rahapoliittinen linja ei houkuttele lisäämään riskiä tällä hetkellä, koska sopeutuminen siihen on vielä kesken.
Pidämme allokaation kokonaisuudessaan ennallaan. Osakkeet pidämme neutraalipainossa, pitkät korot alipanossa ja lyhyet korot ylipainossa. Osakeallokaatiossa ylipainotamme USA:ta ja olemme alipainossa kehittyvillä markkinoilla. Eurooppa, Pohjoismaat ja Japani ovat neutraalipainossa. Korkoallokaatiossa ylipainotamme korkeamman korkotason High Yield -yrityslainoja ja kehittyvien markkinoiden valtionlainoja. Euroalueen valtionlainat ovat isossa alipainossa ja korkean luottoluokituksen Investment Grade -yrityslainat alipainossa.
Markkinakatsauksen on kirjoittanut allokaatiojohtaja Patrik Moring.