Vastuullisuuteen ja kestävyyteen sidotut joukkolainat – viherpesua vai mahdollisuus aidosti kestävämpään rahoitukseen?

Euroopan Unionin taksonomia, jossa määritellään kestävän rahoituksen säännöt, on vielä rakenteilla, mutta kestävän kehityksen joukkolainat ovat lyöneet läpi markkinoilla jo nyt. Vuonna 2018 kestävän kehityksen joukkolainoja laskettiin globaalisti liikkeeseen n. 100 mrd euron arvosta, tänä vuonna lukema on tähän mennessä n. 700 mrd euroa, eli kasvu on ollut massiivista.

Vuoden 2021 globaalista saldosta Euroopan osuus on 420 mrd euroa, josta n. 30 % on yritysten (pl. pankit) liikkeeseenlaskemia. Jos tämän määrän vuorostaan suhteuttaa kaikkiin kyseisen sektorin emittoimiin joukkolainoihin on kestävien joukkolainojen osuus selvästi yli viidesosan. Porautuessamme pelkästään yleishyödyllisten yritysten (esim. energia, vesi, jäte) joukkolainoihin, nousee kestävien kehityksen lainojen osuus jo 60 %:iin! Ohjausvaikutus vihreisiin ja muihin kestävän kehityksen lainoihin toimii jo nyt, vaikka taksonomia ei ole vielä täysin valmis.

Toistaiseksi ns. greeniumit, eli erotus kestävän kehityksen joukkolainojen ja tavallisten joukkolainojen välillä, ovat suhteellisen pieniä, mikä tarkoittaa, että kestävien korkosijoitusten suosiminen ei tarkoita automaattisesti alemman tuoton hyväksymistä. Yrityslainapuolella erotus on vain n. 2 korkopistettä. Toki sekä korkotasot että riskipreemiot ovat erittäin matalat, kiitos keskuspankkien avokätisen elvytyksen. Odotettavissa on, että ero tavallisten ja kestävän kehityksen joukkolainojen välillä kasvaa, mutta miten – levenevätkö harmaan teollisuuden riskilisät vai tiukkenevatko green bondien riskilisät ennestään?

Kestävän kehityksen joukkolainat voi jakaa neljään kategoriaan, joista kolme ensimmäistä, vihreät (green bonds), yhteiskunnalliset (social bonds) ja kestävän kehityksen joukkolainat (sustainability bonds, kahden ensin mainitun yhdistelmä) ovat vahvimmat. Näissä kerätyt varat ohjataan suoraan projekteihin ja toimintaan, jotka edistävät kyseisiä arvoja.

Toistaiseksi leijonanosa kestävän kehityksen joukkolainarahoituksesta on osoitettu näihin kolmeen kategoriaan, mutta neljäs kategoria, ”Vastuullisuuteen ja kestävyyteen sidotut joukkolainat” (SLB, Sustainability-linked), tekee tuloaan. Tämän kategorian varoja ei ohjata yksinomaan vihreisiin tai muihin kestäviin projekteihin, vaan yleisiin tarkoituksiin. Yritys kuitenkin sitoutuu ennalta määriteltyihin kestävyystavoitteisiin, ja yleensä ehtoihin asetetaan sakkoja, mikäli tavoitteisiin ei päästä. Näin myös yritykset, joilla ei ole tai joiden on vaikea identifioida vihreitä projekteja, voivat myös osallistua ilmastotalkoisiin.

SLB:t herättävät kuitenkin sijoittajakunnassa tiettyä viherpesun pelkoa. Metodologian mukaan kestävyystavoitteiden tulee olla kunnianhimoisia, mutta vaatimusten kirjo on toistaiseksi ollut melkoinen ja myös sakot (yleensä kuponkikoron korotus) ovat olleet melko laimeita. Olisi kuitenkin tärkeää saada myös ns ”harmaan” teollisuuden yhtiöt mukaan ilmastotalkoisiin.

Monet yhtiöt tuottavat raaka-aineita (mineraaleja ja metalleja), joita tarvitaan vihreän siirtymän toteuttamiseen. Betonia esimerkiksi tarvitaan rakentamiseen jatkossakin ja öljyä tarvitaan muuhunkin kuin polttamiseen. Vihreän siirtymän tarvitsemista raaka-aineista ja niihin liittyvistä sijoitusmahdollisuuksista voit lukea lisää täältä.

Eikö näitäkin yhtiöitä tulisi palkita pyrkimyksestä mahdollisimman ympäristöystävälliseen ja tehokkaaseen toimintaan? Kuitenkin niin, että oikeasti kestävät ratkaisut palkitaan ja viherpesua ei hyväksytä kestävien joukkolainojen kehyksiin.  Odotamme varsinkin ilmastonmuutoksen kannalta hankalilta aloilta innovaatioita, jotka ovat oikeasti ilmastoystävällisiä ja jotka tekevät yrityksistä kestävän kehityksen keihäänkärkiä omilla aloillaan, kuten Neste.

Salkunhoitajia ja analyytikkoja tarvitaan seulomaan jyvät akanoista ja kestävän kehityksen edelläkävijät viherpesijöistä. Aktian rahastoissa olemme tehneet vihreitä ja muita kestävän kehityksen joukkolainoja jo vuodesta 2013, ja niiden osuus Aktia Corporate bond+ -rahaston sijoituksista on noin 30 %. Nyt, kun kestävien joukkolainojen markkinat ovat kasvaneet tarpeeksi, koemme, että olemme valmiita perustamaan yksinomaan näihin sijoittavan rahaston, johon voimme valita aidosti kestävien yritysten lainoja. Siitä enemmän lähiaikoina.