Vihreä siirtymä rakentuu raaka-aineista

Meneillään oleva vihreä siirtymä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa on myös sijoittamiseen vaikuttava megatrendi - samalla tavalla kuin esimerkiksi vastuullisuus ja globalisaatio ovat olleet jo pitkään. Vihreän kehityksen ohjelmat, kuten Euroopan unionin Green Deal -ohjelman Fit for 55 -toimenpidepaketti, aikatauluttavat siirtymää sekä luovat toimijoille kehykset kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Strategian mukaisesti Eurooppa tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä, ensimmäisenä maanosana.

Tämän tuotteen myyntiaika on päättynyt. Tuomme säännöllisesti myyntiin uusia markkinatilanteeseen räätälöityjä strukturoituja sijoitustuotteita. Tällä hetkellä myynnissä olevat tuotteemme löydät täältä.

Sijoittajan näkökulmasta megatrendin tunnistaminen mahdollistaa sen huomioon ottamisen omissa sijoituspäätöksissä, mikä voi osaltaan vauhdittaa itse megatrendin toteutumista. Kun trendi on tunnistettu, on syytä miettiä sen vaikutuksia. Kestävämpi tulevaisuus ja vihreä siirtymä eivät rakennu tyhjästä. Esimerkiksi uusiutuvaan energiaan ja sähköautoihin, tarvitaan useita perusraaka-aineita merkittävästi aiempaa enemmän.

Tuuli- ja aurinkovoima tarvitsevat huomattavasti enemmän kuparia ja sinkkiä kuin saman energiamäärän tuottaminen ydinvoimalla tai fossiilisilla polttoaineilla. Eniten mineraaleja tarvitaan merituulivoimalla tuotettuun energiaan, noin 15-kertaisesti maakaasuun verrattuna.

Sähköauton valmistamiseen taas kuluu kuusinkertainen määrä mineraaleja perinteiseen autoon verrattuna, kun mukaan ei lasketa terästä ja alumiinia, joita tarvitaan suunnilleen saman verran voimanlähteestä riippumatta. Monet mineraaleista ovat sellaisia, joita perinteiseen autoon ei tarvita käytännössä lainkaan, kuten grafiitti, koboltti, nikkeli ja litium. Mineraalien painona ero on noin 150 kilogrammaa. Kun tämän kertoo kymmenillä ja sadoilla miljoonilla autoilla, on helppo odottaa mineraalien kysynnän kasvavan, kun sähköautoja tuotetaan entistä enemmän.

Kuitenkin raaka-aineteollisuuden yhtiöt ovat historiaansa nähden edullisesti arvostettuja, kun mittarina käyttää esim. perinteistä P/E -lukua, eli osakkeen hintaa suhteessa osakekohtaiseen tulokseen. Niiden arvostus ei ole noussut siihen tahtiin kuin osakemarkkinat keskimäärin.

Eeva Toivonen, Thomas Lindholm

Tyypillisestikin eri toimialojen välillä on arvostuseroja. Kaivosteollisuus on perusteollisuutta eikä kasvuala, eli puhutaan arvoyhtiöistä. Tällaisella toimialalla arvostuskertoimet ovatkin yleensä matalampia kuin kasvuyhtiöillä. Kaivosteollisuuden matalaan arvostukseen vaikuttaa todennäköisesti myös se, että tuotantokapasiteetti on edelleen alhaisella tasolla koronapandemian jäljiltä, vaikka kysyntä on jo palautumassa.

Sijoittaja voi mieltää vihreän siirtymän lopputuotteiden, kuten sähköautojen, kautta. Moniulotteisempi syy-seuraussuhteiden harkinta vie kuitenkin syvemmälle tuotantoketjuun ja siihen, mistä raaka-aineista sähköautot valmistetaan.

Raaka-aineita valmistavat yhtiöt mielletään ilmastoyhteydessä usein jopa harmaaksi teollisuudeksi. Siksi onkin jonkinlainen paradoksi, että niiden valmistamat raaka-aineet ovat merkittävässä roolissa, kun halutaan siirtyä uusiutuviin energiamuotoihin tai esimerkiksi polttomoottoriautoista sähköautoihin.

Mitä syvemmälle mennään arvoketjuissa, sitä yleisempää on, että toimialaan liittyvät riskit mielletään korkeiksi. On totta, että arvoketjun alkupäässä toimivat eivät pysty siirtämään toisaalle vastuitaan ulkoisvaikutuksista ja riskeistä, joista lopputuotteen tuottaja pystyy usein pesemään kätensä. Huomionarvoista on, että korkean riskin toimialoilla operoiminen vaatii yhtiöiltä erityisen kattavaa riskienhallintaa, esimerkiksi ESG-näkökulmien huomiointia, jotta ne ylipäätään pystyvät toimimaan markkinoilla.

Mutta, vaikkei toimialaa mielletä vastuulliseksi, ei se tarkoita, etteikö sillä voisi olla osa kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa. Tulee myös muistaa, että toimialan sisällä edelläkävijöiden esimerkki ohjaa jopa koko toimialan vastuullisuutta.

Uskomme raaka-aineteollisuuden tarjoavan sijoittajille mielenkiintoisen mahdollisuuden nimenomaan vihreän siirtymän aiheuttaman kysynnän kasvun takia. Siksi olemme Aktiassa rakentaneet sijoitustuotteen, joka perustuu maltillisen positiiviseen näkemykseen eurooppalaisten raaka-aineyhtiöiden kehityksestä.

Aktia Osaketodistus Vihreän Siirtymän Raaka-aineet -tuotteen esitteet ja tietosivut ovat saatavilla tuotteen sivuilla. Sisältöä ei tule pitää henkilökohtaisena sijoitusneuvona tai sijoitussuosituksena.

Eeva Toivonen, ESG-päällikkö, Aktia
Thomas Lindholm, säästämisen ja sijoittamisen johtaja, Aktia